Maaseudun tulevaisuus ystävää etsimässä liukas pimppi

maaseudun tulevaisuus ystävää etsimässä liukas pimppi

Janne Paalijärvi on saattanut alkuperäisen kirjoituksen näkyviin osoitteessa Tarvittaessa myös Googlen välimuisti ajaa saman asian. Kirjoittaja kertoo poistaneensa kirjoituksen itse ja valottaa hieman tähän johtaneita syitä: Olisin tietysti mielelläni nähnyt jutun menevän pidemmällekin. Näissä asioissa etenkin sananvapausaktiiveilta unohtuu usein se, että asioita joutuu ajamaan omalla kustannuksellaan eivätkä kustannukset ole pelkästään rahallisia. Puhetta maailmassa riittää, konkreettista apua yleensä vähemmän.

Omalta osaltani ymmärrän, että kirjoittaja haluaa joskus valmistuakin eikä yksittäinen teksti välttämättä ole loppuun asti taistelemisen arvoinen. Teksti on kuitenkin meidän kaikkien luettavana ja sellaisena tulee pysymään, oli yliopiston kanta asiaan mikä tahansa. Kuinka vältyt lihan hinnan nousulta!

Pahoittelen suuresti, että muuten laadukas blogimme on siirtynyt iltapäivälehtityyppiseen otsikointiin. Lihan hinta nousee jatkuvasti. Lihan tuotanto on kannattamatonta ja kasvattajat joutuvat lopettamaan tuotantoaan. Kun tuotanto vähenee ceteris paribus , hinta nousee. Monella lukijallamme lihan hinnan nousu nostaa elinkustannukset sietämättömälle tasolle. Millä kompensoida lihan hinnan nousu? Minulla on tähän yksinkertainen ratkaisu: Tässä vaiheessa suurin osa lukijoista lopettaa tämän blogin lukemisen ja syyttää minua oman kasvissyönti-ideologiani tuputtamisesta.

He kenties pitävät minua kaikkien aikojen turhimpana blogikirjoittajana. Omaa ideologiaani kyllä tuputan, mutta en ole kasvissyöjä. Mahdolliselle tämän kirjoituksen lukemista jatkavalle kerron, kuinka syödä tuttua, terveellistä ja hyvää ruokaa ilman lihaa. Me kaikki tiedämme, että ateria ilman lihaa on yhtä kärsimystä ja sopii vain viherpiipertäjille. Itsekin muistan ne suomalaiset kasvissyöjätytöt, jotka eivät voineet syödä mitään muuta kuin McDonaldsin ranskalaisia perunoita.

En ole tänään tarjoamassa teille perunoita, vaan suosittelen ruokaa, johon olette jo tottuneet. Mikä muka on sellainen kasvisruoka, jota kaikki ovat syöneet? Tuleehan hernekeittoon lihaa, mutta ei välttämättä. Hernekeitto on hyvää myös kasviksilla. Keittäminen on helppoa ja tarvitset siihen vain vettä, herneitä, porkkanaa, pippuria ja meiramia. Pienikin määrä lihaa helposti tuplaa hernekeiton hinnan. Lihaa ei hernekeitossa tarvita, sillä herneet sisältävät paljon proteiinia.

Keittoa voit maustaa sipulilla, valkosipulilla ja sinapilla. Suomessa viljellään paljon hernettä. Viljellystä herneestä noin 39 prosenttia on luomua. Herne on luomuviljelijöiden suosiossa, sillä palkokasvit parantavat maata.

Tehoviljelijät eivät niin kovasti hernettä viljele, sillä he suosivat keinotekoisia lannoitteita. Jos siis hernettä syötäisiin enemmän, voitaisiin osa lannoitteista korvata herneen viljelyllä! Näin maatalous tehostuisi, kun ulkopuolista energiaa tarvittaisiin vähemmän. Valitettavasti tilanne on aivan toinen: Suomessa on ylituotantoa herneestä. En suosittele teille kasvisruokaa tai hernekeittoa joka päiväksi.

Suosittelen, että syötte yhden päivän viikossa lihatonta hernekeittoa. Näin saatte kompensoitua lihan hinnan nousun elinkustannuksissanne, saatte tehostettua suomalaista maataloutta ja kenties jopa parannettua omaa terveyttänne.

Kyllä hernekeitto aina roskaruoan voittaa! Jos syötte toisen keittämää hernekeittoa, muistakaa olla siteeraamatta Tuntematonta sotilasta. Lausahdukseen siellä se herne ui ja etsii toveriaan voi saada vastauksena sitaatin syöminen ei ole velvollisuus.

Tabuja ei ole ja lehdet kirjoittavat luonnollisista asioista luonnollisesti. Lehtien kuvia ei vääristellä niin kuin Neuvostoliitossa tehtiin. Helsingin Sanomat tuo Suomen Pravda lupaa, ettei poistasi valokuvasta edes henkilön päästä nousevaa koivua. Aina eivät asiat ole näin hyvin. Osaa lehtien valokuvista sensuroidaan tai muunnellaan. Nykyisellä tietokoneiden ja kuvankäsittelyohjelmien aikakaudella tämä on helppoa.

Ennen, analogisen valokuvauksen aikaan, airbrushing oli myös mahdollista, mutta ei yhtä monipuolista kuin tietokoneistettu kuvankäsittely. Nyt, kun kuvaa voidaan helpommin muokata rajattomasti, voidaan kuvata sellaistakin, joka ennen piti rajata jo kuvausvaiheessa. Eihän sellaista nykyisin ole? Kuitenkin eräät miehille suunnatut aikakauslehdet enkä nyt tarkoita Hifimaailmaa, jonka lukijakunta on Suomen aikakauslehdistä miesvoittoisinta joutuvat sensuroimaan ihan tavallisia alastomien naisten kuvia.

Kaikkihan me olemme nähneet tissejä ja pimppejä, joten miksi kuvia pitää sensuroida? Eräät näistä amerikkalaisista lehdistä pyrkivät olemaan siistejä lehtiä eivätkä mitään pornolehtiä. Suomessa ollaan totuttu, että porno on yhdyntää ja sen sellaista toimintaa. Kuitenkin ihan tavallista vaginaa esittävä kuva voidaan laskea pornoksi Amerikassa ja Australiassa. Tämän vielä ymmärtäisi, jos jokainen vulva olisi pornoa, mutta kun näin ei ole.

Viivapillun näyttäminen on sallittua amerikkalaisissa lastenlehdissäkin, mutta isot häpyhuulet ovat pornoa. Eihän tällaista voi tapahtua kuin Yhdysvalloissa! Ja Mitä pahaa on pimpissä? Miksi alastonta naista esittävässä kuvassa ei saa näyttää pimppiä? Mikä asia pimpissä on sellaista, ettei sitä saisi meille näyttää? Ja onko jotakin pahaa siinä, että ihan kaikkea ei nähdä lehdissä? Mitenhän käy, kun lapset katsovat muunneltuja kuvia naisen alapäästä?

Miten he suhtautuvat, kun ensimmäistä kertaa näkevät luonnolliset häpyhuulet? Ettei kävisi niin kuin John Ruskinille, kuuluisalle englantilaiselle viktoriaanisen ajan taidekriitikolle. John Ruskin oli tottunut katselemaan vain karvattomia naisia esittäviä patsaita ja maalauksia.

Hääyönään hän näki vaimonsa, serkkunsa Effie Grayn, alasti. Hän lisäksi uskoi vaimonsa olevan epämuodostunut. Avioliitto päätyi avioeroon kolme vuotta myöhemmin, sillä Ruskin ei voinut lupauksistaan huolimatta nukkua vaimonsa vieressä.

Älkää antako tämän tapahtua nykypäivän Suomessa. Pitäkää huolta, että nuoret mieslukijamme näkevät luonnollisia häpyhuulia. Laittakaa kuvianne Internettiin, jotta lapsoset eivät luulisi kaikkien häpyhuulten olevan onnettoman pieniä rääpäleitä.

Tuohon aikaan ei ollut radiota eikä televisiota Internetistä puhumattakaan. Elokuva oli ainoa tapa levittää liikkuvaa kuvaa kansan keskuuteen. Kaikki eivät välttämättä osanneet edes lukea, joten sosialismin sanoma piti takoa kalloon kuvallisesti. Neuvostoliiton toinen suuri johtaja, Stalin, myös rakasti elokuvaa. Stalin teetti kansaa varten sosialistisia elokuvia, mutta itse rakasti amerikkalaista elokuvaa. Stalinin suosikkielokuva oli Tarzan. Stalin välillä uhkasikin näyttää Neuvostoliitossa pelkkää Tarzania, jos sosialistisen maan ohjaajat eivät saa tehtyä Isä Aurinkoista tyydyttäviä elokuvia.

Kuvitelkaapa, että maan tuhannet elokuvateatterit alkaisivatkin näyttää yllättäen pelkkää Tarzania illasta toiseen. Mikä Lenininpilkka se olisikaan! Nykyisin amerikkalainen elokuva on levinneintä. Muiden maiden elokuville nyrpistellään nenää. Näin se oli ennenkin, jo ennen toista maailmansotaa. Mutta jo ennen vallankumousta oli Venäjä edistynyt maa elokuvauksen alalla. Neuvostovallan alkuaikoina myös kuvattiin elokuvia.

Tunnetuksi on tullut Eisensteinin elokuva Panssarilaiva Potemkin vuodelta Oma suosikkini on Dziga Vertovin elokuva Mies ja elokuvakamera vuodelta Elokuva on tekniikan ja ohjauksen koeputkilapsi. Elokuvassa käytetään monia myöhemmin tärkeitä ideoita, kuten esimerkiksi hidastusta, nopeutusta ja ruudun jakamista neljään osaan.

Elokuvassa näkyy paljon minua kiinnostavia asioita; rautateitä, junia ja raitiovaunuja. Saunoja ei valitettavasti näytetä. Lisäksi elokuvassa näytetään Neuvostoliiton elokuville harvinainen kohde: Pimppi tosin näkyy elokuvassa vain sekunnin verran, joten elokuva on syytä katsoa hidastettuna.

Pimppikään ei elokuvassa ole pääosassa, sillä samalla näytetään synnytys. Myös häät ja hautajaiset näkyvät elokuvassa.

Kaikista neuvostoliittolaisista mykkäelokuvista suosikkini on juuri Dziga Vertovin elokuva Mies ja elokuvakamera. Elokuva esitetään teatteri Orionissa Helsingissä kaksi kertaa loppuvuoden aikana. Esitykset ovat kello 21 ja kello Käykäähän katsomassa! Vanhan koululaisvitsin mukaan se on tietysti Ruotsalaiset sotasankarit.

Harvat tietävät, että maailman paksuimman romaanin on kirjoittanut suomalainen mieskirjailija. On tietysti erilaisia määritelmiä romaanille. Kaikki eivät nimittäisi romaaniksi Kalle Päätalon kirjasarjaa Juuret Iijoen törmässä.

Monien mielestä tuo on romaanisarja ja yksittäisen romaanin pitäisi olla yksissä kansissa. Päätalon romaani on miesten kirjallisuutta. Kirjan aiheita ovat metsätyöt, rakennustyöt, sota, saunapullot ja naiminen. Naiset eivät näistä aiheista niin kovasti ole kiinnostuneita. Ja jos kirja olisi yksissä kansissa, eivät sitä naiset jaksaisi nostaakaan.

Päätalon Iijoki-sarja on kuitenkin ollut myös yksissä kansissa. Kustannusyhtiö Gummerrus antoi kirjailijalle lahjaksi koko sarjan yksiin kansiin sidottuna. Paksuutta kertyi metrin verran. Lahjoittamisen jälkeen Päätalo kirjoitti sarjaan vielä lisää osia!

Koko romaania ei siis yksiin kansiin ole saatu. Mikä muu kuin paksuimman romaanin kirjoittaminen tekee Päätalosta mainitsemisen arvoisen? Päätalolla on erittäin uskollisia lukijoita. Pitää ollakin uskollinen, että saa luettua sivuisen rakkaustarinan. Tunnen monia miehiä, jotka ovat sanoneet, etteivät 30 vuoteen ole lukeneet mitään muuta kuin Päätalon kirjoja. Ymmärrän heitä hyvin, sillä heillä saattaa 30 vuotta vierähtääkin Iijoki-sarjan lukemiseen.

Romaanin kirjoittamiseen meni Päätalolla melkein sama aika. Kirjojen levinneisyys on myös poikkeuksellista. Päätalon mölläreitä on Suomessa myyty noin 3,5 miljoonaa. Tämä on ennätyksellisen paljon suhteutettuna väkimäärään. Ehkä Päätalon tulos on parempikin, sillä kirjoja lukevat pääasiassa miehet. Päätalon kirjoja riittäisi yksi jokaiselle suomalaiselle miehelle! Päätalo on monella tapaa ennätyskirjailija. Lopetetaan jo kirjailijan kehuminen ja mennään asiaan!

Iijoki-sarja kertoo Päätalon oman elämäkerran. Jos kirja ei kelpaa maailman pisimmäksi romaaniksi, niin pisimmäksi omaelämäkerraksi ainakin. Sarjan 25 ensimmäistä osaa kuvaavat kirjailijan elämän syntymästä eteenpäin seuraavat 39 vuotta. Jonkin verran on julkisuudessa mietitty, miltä osin kirjasarja on totta. Kyseessä on romaani, joten tarinan ei tarvitse olla totta.

Eikö lukukokemus kuitenkin ole tärkeämpi kuin totuus? Historiankirjasta ei ole kyse. On kuitenkin ihan selvää, että Päätalo on joutunut kirjoittamaan muunneltua totuutta.

Osa kirjan henkilöistähän on vielä elossa. Ja lisäksi Päätalon lähisukulaiset lukevat kirjoja. Päätalo ei esimerkiksi kirjassaan kertonut pettäneensä lainkaan toista vaimoaan, vaikka ensimmäistä oli pettänyt useasti. Kaikki kirjansahan Päätalo kirjoitti asuessaan yhdessä toisen vaimonsa, Leenan kanssa Lisäksi on elämän kipeitä asioita, joista todellisen totuuden kirjoittaminen varmasti olisi sattunut kovasti.

Näitä saattavat olla irtisanominen ja avioero. Yksi vaihe elämässäni on päättynyt. Olen saanut luettua loppuun tuon mammuttimaisen järkäleen. Takana on sivua ja 18 kuukautta. Monet ovat kysyneet, mitä aion lukea seuraavaksi. Päätalo on kaikki, mitä suomalaisen miehen tarvitsee lukea. Jatkossa aion keskittyä kirjoittamiseen.

Ehkä tämäkin blogi saa uutta sisältöä. Minulle sen nimi on Gruusia. Gruusia on Neuvostoliiton tärkeintä teentuotantoaluetta. Neuvostoliiton kantava voima, Äiti-Venäjä, käy hiljaista sotaa Gruusian kanssa. Osa venäläisistä on sitä mieltä, että Gruusiasta on tullut kaikki paha Venäjälle; jopa Stalin tuli Gruusiasta. Tätä he eivät kuitenkaan uskalla sanoa ääneen, sillä vastineeksi viisaista sanoista Neuvostoliiton valtio tarjoaisi heille työtä hiilikaivoksessa. Koska Venäjä ja Gruusia eivät ole ystäviä, ei gruusialaista teetä enää myydä Venäjällä paitsi ehkä joissain salaperäisissä etnisissä gruusialaisissa kaupoissa.

Sen sijaan Eestin sosialistinen neuvostotasavalta josta teilläpäin käytetään nimeä Viro on Gruusian hyvä ystävä. Molemmilla on sama tavoite: Eestin sosialistisessa neuvostotasavallassa myydään gruusialaista teetä ainakin beriozkakaupassa nimeltä Rimi. Noin 20 vuotta sitten Gruusian ja Georgian, ja oikeastaan koko Neuvostoliiton, teentuotanto romahti. Syynä tähän oli markkinoiden avautuminen. Lipton häikäilemättömästi valtasi jakelutiet ja Venäjän ja Georgian riidat veivät teeltä vientimarkkinat.

Tästä syystä kapitalistisen Suomen teekauppiaat ilmoittavatkin, ettei Georgiassa viljellä teetä. He kyllä myyvät Gruusialaista teetä, mutta se on valmistettu intialaisista tai jopa kiinalaisista teenlehdistä. Kyllä teetä viljellään Georgiassa! Kävin äskettäin Eestin sosialistisessa neuvostotasavallassa ja ostin aitoa ja oikeaa gruusialaista teetä.

Mutta mitä laitan teen sekaan? Onko lukijoissamme Neuvostoliiton ystäviä? Vieläkö muistatte nuorten, vihaisten miesten rock-yhtyeen nimeltä DDT? Pitäisikö teehen todella lisätä bashkirskii mjod, Bashkirian hunajaa? Bashkiria sijaitsee kaukana kylmässä Siperiassa. Bashkiriassa ei kuitenkaan ole ikuista lunta, ei edes vuoristossa. Vuoristossa kasvaa mehiläisten ruokaa, kukkia. Neuvostoliiton paras hunaja tulee Bashkiriasta ja sen naapurista, mm. Minulla kyllä on kaapissani Bashkirian hunajaa, jota ostin Venäjältä.

En kuitenkaan laittanut sitä teeheni. Sen sijaan laitoin teehen jotakin ihan muuta, nimittäin hilloa. Tästä tulee hyvää teetä. Vain samovaari puuttuu, mutta gruusialaista teetä ei myydäkään samovaarisekoituksena, vaan ainoastaan pussitettuna. Digikameran kanssa ei jalustaa tarvita! Ennen ammattivalokuvaajat käyttivät jalustaa kameran kanssa. Kamerat olivatkin painavia, jopa kymmeniä kiloja. Vielä nykyisinkin osa valokuvaajista käyttää jalustaa, mutta onko se todella tarpeen?

Painavaa kameraa ei jaksa pitää silmillä pitkään, joten jalustalla on telineen rooli. Painavat teleobjektiivit heiluvat kuvaajan käsissä ja jalusta pitää nekin paikallaan. Jalusta vaimentaa tehokkaasti tärinää itse kuvaushetkellä. Jalusta mahdollistaa terävät kuvat.

Terävyys on subjektiivinen käsite, joka kertoo kohteen tarkkuuden kuvassa. Mutta miten terävyyttä mitataan? Filmiaikana terävyyden subjektiivinen tarkastelu oli helppoa: Mutta miten katsot diaa digiaikana? Digitaalisessa maailmassa ehkäpä ainoa tapa tarkastella terävyyttä on katsoa kuvaa kameran takatelkkarista tai tietokoneen ruudulta sadan prosentin suurennoksesta pikseli pikseliltä.

Tarvitaanko digitaalikameroissa jalustaa lainkaan? Kivihyvän mielestä ei tarvita. Eikä oikein minunkaan mielestäni. Digitaalikameroissa pitkää, tärähdysherkkää valotusaikaa voidaan lyhentää milloin tahansa seuraavilla tavoilla: Ja kaksi viimeistä ovat käytettävissä vain vajaakennoisissa kameroissa. Eikö enää todellakaan tarvita jalustaa?

Kun kaikki muu on kunnossa, rajoittaa terävyyttä kameran tärinä. Ja sen voi ehkäistä vain käyttämällä jalustaa. Todennäköisesti kinofilmikoon digikameralla ei saa 30 megapikselin teräviä kuvia ilman jalustaa. Ei saa vaikka käyttäisi kuinka kuvanvakaajaa ja suuria herkkyyksiä.

Kädet tärisevät aina sen verran, ettei terävyys ole maksimissaan. Käsien tärinä ei tietenkään ole terävyyttä ensimmäisenä rajoittava tekijä. Todennäköisesti halpalaatuinen objektiivi rajoittaa terävyyttä enemmän. Millainen jalustan on oltava, jotta kuvista saisi teräviä. Sellainen, että se pitää kameran vakaasti paikallaan. Anttilan 20 euron jalusta ei siis käy. Vakaista jaloista ei ole hyötyä, mikäli kamera heiluu kiinnityskohdastaan.

Investoi rahasi kunnon pikakiinnityslevyyn! Tässä vielä hieman amerikkalaisten mielipiteitä aiheesta:. Näillä sanoillako tekin tämän blogin löysitte?

Kuka käy pihlajasaaren nakurannalla? Varkauden jaana naisilta pillua No saitko? Älä ainakaan maksa mallille palkkiota! Häpyluu läskit Läskit ja luut ovat hyviä paistettuna. Aina välillä saunassa näkyy karvattomia miehiä.

Myös osa saunakavereistani on karvattomia. Naisten keskuudessa tämä on yleisempää. Pihlajasaari nakuranta ohje Taidat olla nuori mies, kun tarvitset ohjeistusta nakurannalle menoon.

Mihin tämä uusavuttomuus on menossa Saako espanjassa helposti pillua? Saatko helposti pillua Suomessa? Eiköhän se Espanjassa ole ihan yhtä vaikeaa kuin Suomessakin. Muista, että espanjattarilla karvoitus on suomalaisia runsaampaa.

Eikös tämä jo vuosi sitten täällä todettu? Poika käyttää kusta liukastimena Oma poikasi? Miten sait tietää asiasta? Mutta hyvä lehti se on! Sain kerran käsiini lehden ja avasin sen satunnaisesta kohdasta: Käänsin sivua, ja taas näkyi tissit. Mutta tehdäänkö tieteellinen koe? Höyrynsulkumuovin tarkoituksena taas on estää vesihöyryn kulkeutuminen seinään. Nämä kaksi sanaa eivät voi kuvata samaa tuotetta. Etsitkö kenties hengittävää kosteuseristettä? Tällainen on teoriassa mahdollista.

Hengittävästä vesieristeestä ruotsalaiset valmistavat ulkoiluvaatteita! Jouduin kuitenkin tämänkin kokemaan suurimmaksi osaksi kavereiden painostuksesta. Olin nimittäin kavereideni Martin ja Erkin kanssa saunassa. Ulkona vilvoitellessamme kaverini totesivat, että näytän ihan kalkkilaivan kapteenilta. Kaverini kehottivat minua ottamaan aurinkoa ja ruskettumaan.

Olen muutenkin iholtani erittäin vaalea, ja nyt vaaleuteni korostui ruskettuneiden miesten seurassa. Erityisesti Martti harrastaa auringonottoa kotona parvekkeellaan. Hän jopa voitelee itsensä oliiviöljyllä tasaisen rusketuksen varmistamiseksi. Martti ja Erkki ovat naturisteja kymmenien vuosien kokemuksella. He neuvoivat minua lähtemään nakurannalle, jotta saisin kunnolla väriä iholleni. Muistuttivat vielä, että aurinko paistaa parhaiten puolen päivän aikaan. Ja minä yllytyshulluna uskoin ja noudatin heidän neuvoaan!

Helsingissä naturisteille tarkoitettuja rantoja on kaksi, ja ne molemmat ovat saaressa. Seurasaaressa on miehille ja naisille erilliset rannat. Yhteinen ranta on Pihlajasaaressa. Pihlajasaari lienee virkistyskäyttöön varatuista Suomenlahden saarista suosituin.

Pihlajasaaria on oikeasti kaksi: Nämä pienet saaret on yhdistetty toisiinsa kävelysillalla. Mantereelta ei kuitenkaan saariin pääse siltaa pitkin, vaan pitää turvautua bussiin. Vesibussi kuljettaa matkustajia Merisatamasta ja Ruoholahdesta Läntiseen Pihlajasaareen. Aikataulut ja hinnat näkee varustamon sivuilta Pihlajasaaren nudistirannalla on varsin huono maine kansan keskuudessa. Internetin keskustelupalstoilla nudistien ja nudistiksi tekeytyvien keskinäinen riitely heikentää rannan mainetta.

Lisäksi eräällä kävijöiden suosimalla ja huonosti moderoidulla keskustelupalstalla moderaattorit poistavat innokkaasti aiheeseen liittyviä viestejä. Tämäkin saa rannan tuntumaan salaperäiseltä ja ulkopuolisilta kielletyltä. Pihlajasaaren nakuranta on kuitenkin ihan julkinen ranta, jonne kuka tahansa saa mennä. Ranta on Itäisessä Pihlajasaaressa. Sinne löytää helposti vesibussin laiturilta. Kävele polkua pitkin sillalle. Sillan jälkeen jatka polkua pitkin ja käänny seuraavasta polunhaarasta oikealle.

Haarassa on kylttikin, joka neuvoo naturistialueelle. Naturistialueelle on korkeintaan kymmenen minuutin kävelymatka laiturilta. Pian aidan jälkeen on nakurannan ydinalue, jossa sijaitsevat grilli ja uimalaituri. Itse ranta on kallioista ja huonosti uimiseen sopivaa. Tällä ydinalueella makailee ja istuskelee suurin osa naturisteista. He muodostavat pieniä ryhmiä ja keskustelevat innokkaasti.

Täällä naturistit eivät ole vain auringonottajia, vaan myös grillaajia, uimareita ja hyviä juttukavereita. Hieman edempänä työntyy mereen kaunis kallioinen niemeke. Tällä alueella yksinäiset miehet kokoontuvat ryhmiksi. Luulen, ettei yhteishenki ole samanlaista kuin miesten saunoissa. Yksinäiset miehet makaavat kuumalla kalliolla ja nauttivat auringosta.

Osa miehistä pitää uimahousuja; ehkä he pelkäävät seisokkia tai sitten heillä on vain pieni kikkeli. Yksi tyttöparikin siinä makaa vierekkäin. Naturistirannalla ei kuitenkaan seksi ole sallittua. Ja kuka tahansa heistä voi tietysti olla hetero. Niemen jälkeen on vielä hieman kalliota ja kivikkoa.

Täälläkin ihmiset ottavat aurinkoa. Tällä alueella saatat olla hieman paremmin katseilta suojassa kuin muualla. Suurin osa kivikon auringonpalvojista on Saaren keskiosassa kallio kohoaa monta metriä. Varjossa puiden takana on vain yksinäisiä miehiä. Osa on pusikossa huomaamattomina. Osa seisoo ympärilleen katsellen kalliolla eikä heitä voi olla huomaamatta. Todennäköisesti noista puskista ei näe tissejä saati pimppejä, sillä aurinkoa ottavat naiset ovat kalliolla meren vieressä.

Ehkä sieltä mäen päältä katsellaankin kikkeleitä ja miehisiä lihaksia? Nyt ranta on tullut tutuksi ja voin aloittaa auringonottamisen. Valitsen paikan läheltä grilliä, siis heti polun päästä. Tästä on lyhyt matka uimalaiturille. Noudatin ystävieni neuvoa ja aloin ruskistaa itseäni. En tietenkään käyttänyt oliiviöljyä, mutta kokemattomana jätin aurinkovoiteenkin pois.

En tullut ruskeaksi vaan punaiseksi. Näin voi käydä, kun ystävien neuvoja noudattaa! Vuoden nakurantakausi on avattu! Pihlajasaaren vesibussit alkoivat liikennöidä taas Tässä vielä ohjeita ensikertaa nakurannalle menijälle: Kierrä saari rantoja pitkin ja mene naturistialueelle takakautta!

Niitä ovat ne miehet, jotka jokainen yksitellen kävelevät itäisestä saaresta laiturille hetkeä ennen vesibussin lähtöä. Jos et halua leimautua, lähde hyvissä ajoin ja kierrä läntisen saaren ympäri! Minä tietysti höyläyksen erikoisasiantuntijana kerron enemmän.

Jos karvat ovat pitkiä, esimerkiksi viime kesästä kasvaneita, ei niitä kannata heti ruveta höyläämään. Höylä ei ole pitkiin karvoihin paras, ja pitkät karvat voivat tukkia viemärin. Parasta ensin leikata karvoja saksilla. Varo kuitenkin leikkaamasta häpyhuulia. Jos kuitenkin vahinko käy, uhria lohduttanee, että häpyhuulet paranevat nopeasti.

Käytä kuitenkin vain sormiasi, älä silitysrautaa. Tutki, mihin suuntaan karvat kasvavat. Paina muistiin, mihin suuntaan kätesi liikkuvat kun silität itseäsi myötäkarvaan.

Saksilla tehdyn lyhennyksen tai parin päivän höyläämättömyyden jälkeiseen terävään sänkeen ei saa hyvin levitettyä vaahtoa. Vaahto ei mene karvojen juureen vaan saattaa jäädä pinnalle kupliksi tai palloiksi. Vaahdon levittämistä voi auttaa esimerkiksi höyryttämällä karvat suihkussa, saunan löylyssä tai vielä paremmin pesemällä karvoituksen shampoolla.

Shampoo alentaa veden pintajännitystä ja varmistaa karvojen kastumisen juurta myöten. Vaahto leviää kunnolla vain kastellulle alueelle.

Vaahto tehdään saippuasta sudilla. Sutia ei tehdä kikkelinkarvoista vaan mäyrän, karjun urossika tai näädän karvoista. Tosin hätätilassa voi kikkelinkarvojakin käyttää partasutina: Saat itse päätellä, miten vaahto siirrettään uhrina olevan naisen karvoitetulle alueelle.

Sudin ja oikean saippuan puutteessa voit käyttää vaahtoa pullosta. Valitettavasti monet painepullotetuista vaahdoista kuivattavat ihoa. Levittämisessä suti on paras. Käytä uutta ja terävää terää. Uudet viiden tai kuuden terän höylät eivät välttämättä ole parhaita. Osa päivittäisistä mieshöylääjistä on sitä mieltä, että vanhat Gilletten ja Wilkinsonin kahden terän höylät ovat parhaita. Valitettavasti näitä on vaikea saada.

Käytä sitä höylää, jonka tunnet sinulle parhaiten sopivan. Muista käyttää uutta terää! Joskus karvat kasvavat eri suuntiin eri puolilla pimppiä. Tällöin ajosuunta myös vaihtelee.

Monilla karvat kasvavat ylhäältä alaspäin. Tällöin joudut taivuttamaan käsiäsi ja höylää vaikeisiin asentoihin. Olisiko helpompaa kilauttaa kaverille ja pyytää apua? Oletko varmasti harrastanut höyläystä tämän ohjeen mukaan jo pari kuukautta? Tunnetko olevasi asiantuntija ja ammattilainen? Jos vastasit kyllä, voit varovasti höylätä toisen kierroksen. Levitä vaahtoa uudelleen, ja höylää ristiin sivuttain karvojen kasvusuuntaan.

No, sittenhän on kyse transsukupuolisuudesta. Muita vaihtoehtoja ei lääketieteessä ja sen dogmeja noudattavassa diskurssissa ole tarjolla Tanska, Lili Elbe Tautiluokitukset ja sairaudet voidaan siis nekin nähdä sosiaalisina ja kulttuurisina konstruktioina, mikä yksinkertaistaen merkitsee että sairautta on se, mikä sairaudeksi määritellään. Sipilän , esittämä huomio siitä, että miesten omaksumat ja ilmentämät sukupuolijaon ylittävät roolit nähdään usein psyykkisinä ongelmina kun taas naisten vastaava käyttäytyminen voidaan ymmärtää myös poliittisena tekona ja yhteiskunnallisena kannanottona, on mielenkiintoinen ja sukupuolijärjestelmän kulttuurista konstruktiota vahvasti ilmentävä.

Lääketieteen ohella myös kulttuuri normittaa poikkeavuutta. Iänikuinen tapa normittaa — ja sallia — sukupuolen ilmaisun poikkeavuus löytyy karnevaaleista ja muista ritualisoiduista tapahtumista. Jo antiikin Kreikan komos- ja orgia-juhlissa toteutettiin ristiinpukeutumista rituaalisena käytäntönä, jonka avulla sukupuoliset kategoriat kumottiin.

Karnevaalit eivät salli ainoastaan sukupuoliroolien kumoamisen, vaan usein koko muukin sosiaalinen järjestys kääntyy päälaelleen: Sukupuoliroolien vaihtamiseen liittyy usein kiinteästi omaksutun sukupuolen oletetun seksuaalisuuden karrikoitu ilmentäminen Unkari, tikveró Sukupuoleltaan moninaiset ihmiset eivät kuitenkaan pysy muiden heille rajoittamalla alueella; uusia sukupuolen kategorioita ja määritelmiä syntyy koko ajan.

Tästä käytetään joskus ilmaisua sukupuolitottelemattomuus. Sukupuolta kategorisoivat määreet saavat uusia nyansseja ja sisältöjä, joilla ei ole lääketieteen kanssa mitään tekemistä: Sukupuolen määrittely tuottaa joukon sukupuoleen kiinteästi kuuluvia ominaisuuksia, jotka sosiaalistuessamme tiettyyn sukupuolijärjestelmään alkavat näyttäytyä luonnollisilta.

Määriteltiinpä sukupuoli biologisen, sosiaalisen tai psyykkisen käsityksen pohjalta — tai näitä yhdistelemällä — on se tavallisesti määritelty pysyväksi. Länsimaisissa kulttuureissa tyttönä syntynyt kuolee naisena ja pojaksi syntymässään määritelty henkilö kuolee miehenä. Kaikki muu on keinotekoista, epäaitoa ks. Esimerkiksi xaniitteilla sukupuoli voi vaihtua elinkaaren aikana miehestä xaniitiksi ja taasen takaisin mieheksi samoin kun mahun ei tarvitse olla mahu koko loppuelämäänsä, eikä pinapinaaineen pinapinaaine.

Uusi omaksuttu sukupuoli ei kyseenalaista edellisen sukupuolen aitoutta tai totuudenmukaisuutta millään lailla. Myös monet mytologiset tarinat kertovat sukupuolen dynaamisuudesta; mytologisten hahmojen sukupuoli on muuttunut joko pysyvästi tai väliaikaisesti Kreikka, mytologia Rooman valtakunta, Nero Länsimaisessa kulttuurissa on sukupuolirajat ylittävän sukupuoli- ilmaisun dynaamisuus patologisoitu Yhdysvallat, luku Ihmisiä, jotka vaihtavat arkielämässään sukupuolirooliaan miehestä naiseksi ja takaisin mieheksi, ja päinvastoin; naisesta mieheksi ja jälleen naiseksi, kutsutaan transvestiiteiksi.

Transvestiitit elävät suurimman osan elämäänsä sitoutuneina sukupuoleen, joka heille on syntymässä osoitettu, mutta he siirtyvät ajoittain eri sukupuolen roolin mm.

Yhteen sukupuoleen ei sitouduta. Esimerkiksi miehen pukeutumisen, meikkaamisen ja eläytymisen naisen rooliin voidaan nähdä sukupuolisena rikkautena, joka mahdollistaa oman itsenä olemisen. Kahden erilaisen diskurssin yhdistäminen oli paradoksi: Transvestisuus sanaa käytetään myös usein kuvaamaan ilmiöitä, joissa henkilö omaksuu itselleen eri sukupuolen sosiaalisen roolin pysyvästi. Kristinuskon parista löytyy paljon ns. Eräs variaatio näissä pyhimystarinoissa käsittelee parrakkaita  nais pyhimyksiä Portugali, Wilgefortis Historian kirjoituksissa kyse on kuitenkin eri ilmiöstä.

Oli terminologia mikä tahansa, tärkeää on huomioida, että nämä tarinat kertovat sukupuolen dynaamisuudesta: Karnevaalimaisissa rituaaleissa, missä sukupuoliroolien vaihto on ollut yleistä, ei kyse ole myöskään ollut samasta ilmiöstä kuin transvestisuudessa. Vuotuiset karnevaalit antavat toki mahdollisuuden roolin vaihtoon myös ihmisille, jotka kokevat tarvetta siihen useamminkin, mutta karnevaaleissa ristiinpukeutuminen on enemmänkin yhteisöllisesti kuin yksilöllisesti motivoitunutta toimintaa, jossa ironia on merkityksellisessä asemassa.

Sukupuolen satunnaisella vaihdolla, tai tämän simulaatiolla, voi olla konkreettinenkin tavoite: Jokaisessa kulttuurissa sukupuoli rakentuu asteittain. Suomessakin voidaan huomata kuinka kielellisesti vauvasta tulee tyttö ja tytöstä nainen. Aikaisemmin sukupuolen asteittaisuus oli vielä artikuloidumpaan, nuoret naiset olivat neitoja, joista tuli rouvia, jotkut olivat ehkä emäntiä ja jotkut isoäitejä. Sukupuolta jäsensivät sosiaaliset roolit ja sosiaalinen status, voimakkaimmin siviilisääty ja ammatti.

On yleistä, että sukupuolen asteittainen rakentuminen jäsennetään myös rituaalien avulla. Suomessa esimerkkejä näistä rituaaleista on ripille pääsy ja armeija.

Uuden Guinea Sambia- kulttuurissa taasen oletetaan, että miehisyys ei ole biologinen fakta, täydellinen sellaisenaan, vaan miehisyys täytyy rakentaa sosiaalisesti erilaisilla riiteillä ja siirtymämenoilla, kun taas naisten kehitys on luonnon sanelemaa Uusi Guinea, Sambia Kristinuskon historiassa on nähtävissä erilainen ajatus sukupuolitetusta kehosta: Keskiaikaisissa legendoissa naisten pukeutuminen miesten vaatteisiin oli sangen yleistä, ja tätä pidettiin täysin hyväksyttävänä.

Joillakin kataareilla — —luvulla olemassa ollut kerettiläislahko oli mm. Eräissä kulttuureissa nähdään vastakkaisen prosessin tapahtuvan: Melanesiassa vauvan täydellisestä androgyynistä kehosta tulee naiseuden ja miehisyyden myötä epätäydellinen.

Sukupuolittunut ja sukupuolitettu ihminen on vajavainen, alemman kehitystason tuotos puhtaan androgyynisen ihmisen rinnalla Strathern Kreikka, androgynia Länsimaisessa kulttuurissa ihmisellä oletetaan olevan vain yksi sukupuoli: Vaikkakin jo ammoisista ajoista on esitetty esim.

Platon , että jokaiseen ihmiseen kuuluu kaksi sukupuolta, ja vaikka modernimpi psykoanalyyttinen teoria Jung tämän kaltaista näkemystä tukee, kuten sanottu, nähdään monessa länsimaassa molempien tunnustettujen sukupuolien samanaikainen olemassa olon ihmisessä ja tämän ilmaiseminen psyykkisenä sairautena.

On mielenkiintoista, että esim. Tanskassa transvestisuus on poistettu psyykkisten häiriöiden luokituksesta yli kaksikymmentä vuotta sitten Tanska, transvestisuus 71 ; Suomessa paljon myöhemmin. Sukupuoleen liitettävien häiriöiden luonne sosiaalisina ja kulttuurisina konstruktioina tulee näin vahvasti ilmi. Vaikkakin useimmissa kulttuureissa yksilöille annetaan vain yksi sukupuoli, löytyy tähänkin sääntöön poikkeuksia. Papua-Uusi Guinean Hua-heimon näkemyksen mukaan kaikilla ihmisillä on kaksi sukupuolta läpi elämänsä.

Toinen määritellään biologisesti, genitaalien perusteella ja toinen sen perusteella, kuinka paljon henkilö on ollut kosketuksista naisten kehoneritteiden kanssa. Papua Uusi-Guinea, huat Nämä kaksi sukupuolta voivat olla meidän valtakulttuuristamme katsoen vastakkaisia, esim.

Ensimmäinen niistä, biologinen ja anatominen sukupuoli, on pysyvä ja totaalinen, kun taas toinen on dynaaminen ja asteittainen. Näistä molemmista yhdessä muodostuu ihmisen sukupuoli. Samalla lailla voisi tulkita monien afrikkalaisten kansojen, esim.

Nigerian ibgojen esikoloniaalisia käytäntöjä, joiden mukaan naisesta voi tulla mies, kunhan hänet näin luokiteltiin. Naisaviomiehillä biologinen ja sosiaalinen sukupuoli eivät olleet samoja. Näin naisista voi tulla myös esim. Molemmat sukupuolet olivat tällöin henkilössä läsnä, biologista syntymäsukupuolta ei kielletty, mutta ns. Hyvin samankaltaisesta ilmiöstä on kyse myös Sudanin Azande- heimon ja erään Etelä-Afrikan Zulu- heimon kohdalla, joissa avioliitto solmittiin pojan ja miehen välillä Sudan, azandet, Etelä-Afrikka, zulut Tämä ilmiö on intentionaalista sukupuolten ominaisuuksien sekoittamista eikä tahatonta, kaikista ihmisistä löytyvää, feminiinisyyden ja maskuliinisuuden yhdistymistä ja ilmentämistä.

Se voidaan nähdä osakulttuurin ilmentymänä tai trendikkäänä ilmiönä, joka kyseenalaistaa sukupuolijärjestelmämme binaarisuutta. Genderblendingingin kaltainen genderfucking ilmiö sukupuolella leikkiminen voidaan nähdä yhteydessä erilaisiin drag-viihteen muotoihin. Draginä pidetään esiintymistä, jossa mies drag queen tai nainen drag king pukeutuu toisen sukupuolen vaatteisiin, usein karrikoidusti, show- mielessä, joko ammatillisesti tai leikillisesti ja kokeilunhaluisesti.

Suomessa drag on ollut pitkään näkyvä osa homokulttuuria, jolle on luonteenomaista tarkoituksellisesti yliampuva ristiinpukeutuminen. Drag-ilmiön takana sanotaan olevan naisellisina pidettyjen homomiesten itseparodia ja stereotypioiden pilkkaaminen. Jokinen mukaan, jonkinlaista esidragia on esiintynyt Suomessakin jo ennen kuin se tuli käytännöksi homoyhteisössä.

Esimerkiksi Esa Pakarinen esitti neiti Impi Umpilampea, joka lauloi kimeällä äänellä, esiintyi siveänä, mutta laulun sanat olivat ronskeja ja kaksimielisiä, mikä viehätti yleisöä. Kansainvälisellä tasolla eräs kuuluisimmista drag-tähdistä on RuPaul, joka on tullut julkisuuteen sekä mies- että naisroolissaan Pohjois-Amerikka, Rupaul Usein uskotaan, että sukupuoliroolien muuttuminen tai muuttaminen on vaativa ja hidas prosessi, mutta näin ei aina ole.

Varsinkin globalisaation tuottama länsimaiden kulttuurin kohtaaminen muiden kulttuurien kanssa on pistänyt alkuun muutoksia, jotka ravisuttavat näiden kulttuurien sukupuolijärjestelmien perustoja. Nykyantropologit ovat mielenkiinnolla tutkineet, miten eri järjestelmät ovat kohdanneet; mitkä asiat ovat pysyvät, mitkä muuttuneet. Muutoksia on kuitenkin tapahtunut, ja niitä tapahtuu jatkuvasti.

Niitä on dokumentoitu esimerkiksi Bangkokissa Bangkok, terminologia 76 , jossa muutos on harvinaisen näkyvää muuttuneen kielenkäytön ansiosta. Kulttuurit, joissa on ollut institutionalisoitu kolmannen tai useammankin sukupuolen järjestelmä, ovat usein joutuneet luopumaan tästä, kun vuorovaikutus länsimaiden edustajien kanssa on alkanut.

Länsimaiset valloittajat tai lähetystyöntekijät eivät ole ymmärtäneet mistä sukupuolen moninaisuudessa on kyse — sukupuolesta — vaan ovat nähneet kaikki ilmiöt seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuden ilmaisuna, jotka pitää kitkeä pois länsimaalaisten moraalikäsitysten avulla. Hyvä esimerkki tästä on berdatsismi, joka on menettänyt paljon alkuperäisestä sukupuolen moninaisuuden arvostuksesta.

Esimerkiksi eurooppalaisten lähetystyöntekijöiden käsitys seksuaalisuudesta loi intiaaneilla monia uusia tabuja.

Monissa heimoissa, mutta onneksi ei kaikissa, berdatsismi- ilmiö sai surullisen lopun, ja ennen ihaillut ja kunnioitetut ihmiset saivat osakseen halveksuntaa, heidät eristettiin sosiaalisesti ja monet jopa karkotettiin kotoaan ja koko heimosta.

Länsimaisen kolonialismin vaikutus sukupuolen moninaisuuden tukahduttamiseen voidaan nähdä myös käänteisesti. Vaikuttaa siltä, että niissä osissa Polynesiaa, joissa on onnistuttu säilyttämään omaa kulttuuria, koska kontakti länsimaisiin ei ole ollut intensiivinen, on sukupuolen moninaisuus eri muodoissaan vielä läsnä.

Sen sijaan ne alueet, jotka ovat olleet tiiviissä kosketuksessa länsimaisen kulttuurin ja sukupuoli- ideologia n kanssa kuten Havaiji ja Uusi Seelanti , ovat omaksuneet tämän käsitykset Besnier, Havaiji, mahu Asiaan vaikuttanee monessa kulttuurissa myös sukupuolen moninaisuutta edustavien sosiaalisten työroolien ja —tehtävien hiljainen hiipuminen: Sen sijaan Polynesiassa, missä kolmannen sukupuolen edustajat ovat toimineet viihdyttäjinä, jatkuu tämä rooli vieläkin Samoa, turismi Kahden erilaisen sukupuolijärjestelmän, tässäkin tapauksessa intiaanikulttuurin ja länsimaalaisen yhteiskunnan kohtaaminen, voi saada mielenkiintoisia piirteitä jopa yhden ihmisen elämän kohdalla.

Seuraavassa kertomuksessa henkilö matkaa kahden järjestelmän välissä ja muuttaa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen identiteettiään vastaavasti maantieteellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön muuttuessa: Esimerkiksi, pidän itseäni, ja Navajo valtion perinteiset Navajo-ihmiset pitävät minua, nádleehina, etenkin silloin kun tanssin Night Way Chant: Pidän tätä tiettyä sukupuoli- identiteettiä ja statusta koko seremoniakauden ajan.

Seremonian lopussa, kun palaan Seattleen, tämä identiteetti korvautuu urbaanilla homoidentiteetillä. Sopeutan itseni minua ympäröivään ympäristöön ja jatkan elämääni henkilönä as a person. Silloin tällöin kun olen toisissa ei-Navajo reservaateissa, identifioin itseni ja ennen kaikkea muut identifioivat minut kaksisieluisena henkilönä as a two-spirit person. Sukupuoleltaan moninaisten ihmisten kohtaaminen länsimaisen kulttuurin kanssa, esimerkiksi maahanmuuton myötä, ei sekään aina luo ihanteellisia tilanteita.

Tästä esimerkkinä ovat eteläamerikkalaista, etenkin brasilialaista, alkuperää olevat transihmiset, joita Italiassa kutsutaan nimellä viados. Tämä pejoratiivinen sana merkitsee italiaksi väärinsuuntautunutta traviato , ja sillä tarkoitetaan transvestiitti homoseksuaalia, joka tekee seksityötä. Eteläamerikkalaista transihmisistä pidetään siis jo määritelmän mukaan prostituoituna Italia, viados Paljon edellä esille tulevasta tiedosta perustuu antropologiseen ja historialliseen tutkimukseen, jota sukupuolen moninaisuuden saralla tehdään yhä enemmän.

Varsinkin viime vuosikymmenten aikana tutkijat ovat julkaisseet monia monografeja, joissa keskitytään yhteen ilmiöön, esimerkkinä berdatsismi ja hijrat. Antropologisessa sukupuolijärjestelmien tutkimuksessa on kuitenkin suuri puute: Sukupuolen moninaisuus kulttuureissa ja yhteiskunnissa, missä kahta enempää sukupuolta ei ole institutionalisoitu, on jäänyt täysin vaille huomiota. On kuitenkin selvää, että sukupuolen moninaisuutta esiintyy kaikkialla. Mitkä ovat sen ilmenemismuodot ja —tavat?

Jos sitä ei ole institutionalisoitu pysyviksi sosiaalisiksi rooleiksi, onko — karnevaalijuhlien ohella — olemassa esim. Vain melko syvällinen kulttuurintuntemus voi antaa osviittaa edellä esitettyihin kysymyksiin. Sukupuolien näkeminen oman kulttuurin silmälasien läpi johtaa siihen, että leimaamme ilmiöt ja ihmiset oman kulttuurimme kategorioihin tai että emme yksinkertaisesti huomaa niitä Sardinia, tarantismo Transsukupuolisuuden ilmiön ja transsukupuolisten ihmisten esille tulo myös muissa kuin niissä kulttuureissa, joissa sukupuolen moninaisuus on ollut historiallisestikin institutionalisoitu, viittaa siihen, että sukupuolen moninaisuutta on ollut ympäri maailmaa, eri aikakausina — olivatpa tutkimusmatkailijat, historioitsijat tai antropologit osanneet kiinnittää siihen huomiota tai eivät.

Sukupuolen moninaisuus on osa ihmisyyttä. Jos sukupuolen moninaisuuden huomioiminen siellä, missä se ei ilmiselvää, on vaikeaa, niin yhtä suuri haaste on tiedon välittäminen. Koska sukupuolijärjestelmät ovat kulttuurisesti tuotettuja, on sukupuoleltaan monimuotoisia ihmisiä kuvaava käsitteistö ja terminologia oletettavasti vahvasti kulttuurisidonnaista. Sukupuoli rakentuu myös kielenkäytössä. Haastavaa sukupuolten kuvaamisessa on asian ymmärrettäväksi saattaminen kielellisesti.

Natiivin terminologian kääntäminen omalle kielelle ei ole helppoa; jos natiivia termiä käytetään, ei se kerro tutkitusta ilmiöstä ei-natiiville riittävästi, jos taas terminologia käännetään vieraan kielen mukaiseksi, menettää se omia kulttuurisia merkityksiään ja ilmiö pelkistyy tulkinnan tekevän kulttuurin mukaiseksi.

Vääristyminen on tällöin lähes väistämätöntä. Ideaalisesti sukupuolijärjestelmiä ja sukupuolen rakentumista tulisi tarkastella osana muuta yhteiskuntaa, kulttuuria ja kosmologiaa, mutta tällainen tarkastelu ei juuri ole mahdollista kuin yhtä kulttuuria koskevassa antropologisessa etnografiassa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaanien maailmankatsomuksen ymmärtäminen ja oivaltaminen helpottaa merkittävästi berdatsismi- ilmiön ymmärtämistä.

Toisaalta tämänkin väitteen esittäminen on epätarkka yleistys, sillä intiaanien käsitykset ihmisluonnosta vaihtelevat suuresti — ei ole yhtä ja oikeaa intiaanien ajatusmaailmaa. Eräs yleistettävä ja ratkaiseva ero länsimaisen ja intiaanien kulttuurin välillä on ihmis luonnon muutosta arvostavan ja ei-dikotomisen, vastakkain asettelevan maailmankuvan välillä. Myös Polynesian sukupuolen moninaisuuden ymmärtämiseen vaikuttaa se, ymmärtääkö paikallisen ihmiskäsityksen. Polynesiassa ihminen voi muuttua, ei ole olemassa mitään aitoa ja alkuperäistä ihmistä, vaan muutos kuuluu osana ihmisyyteen.

Ihminen voi muuttua, esimerkiksi sosiaalisen kontekstin ja vuorovaikutusprosessien myötä, ja ihmistä voi myös muuttaa.

Tähän kuvaan ihmisyydestä istuu myös käsitys sukupuolesta. Ymmärrys sukupuolen moninaisuudesta eri kulttuureissa on vasta alkutekijöissään. Tietoa on vähän ja se on pirstaleista. Koska sukupuolien kulttuurinen rakentuminen on jatkuva prosessi, ei tietomäärä tule tästä vähentymään eikä — toivoa saattaa — yhtenäistymään. Mitä enemmän meillä on erilaisia esimerkkejä sukupuolista ja sukupuolen ilmaisemisen tavoista, sitä enemmän meillä on mistä ammentaa.

Third Sex, Third Gender. Beyond Sexual Dimorphism in Culture and History. New York, Zone Book, Cultural context and gender practices, teoksessa Ramet, S. Anthropological and Historical Perspectives. London and New York, Routledge, Bullough, Vern, Bullough, Bonnie: Cross Dressing, Sex and Gender. Philadelphia, University of Pennsylvania Press, Latin American Male Homosexualities.

Albuquerque, University of New Mexico Press, La terra del rimorso. Contributo a una storia religiosa del Sud. Culture, History and Literature. Negotiating Transnational Sexual Economies: New York, Columbia University Press, Priests and gender in South Sulawesi, Indonesia. Research and discussion paper, University of Western Australia. University of Hong Kong.

Woman becomes Man in the Balkans, teoksessa Herdt, G. New York, Zone Book, New York, Zone Book, Male Initiation in Papua New Guinea. Berkeley, University of California Press, Tampereen yliopisto, Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, Tutkimuksia A: Sukupuolten kirjo, Helsinki, Yliopistopaino, The Persistence of Gender: Tampere, Tampere University Press, New York, Columbia University Press, Elämä transvestiittina — osa-aikatytön ulostuloprosessi. Valtiotieteen pro gradu —tutkielma.

The Mind and Experienc e in the Society Islands. University of Chicago Press, Regular, Honest and Diligent Lives. Female Life Histories in a Tuscan Town. Kurkistuksia historiankirjoituksen ma rginaaliin ja rivinväleihin. The Marquesan Notion of the Person. Chicago, University of Press, London and New York, Rout ledge, Sacred genders in Siberia. Shamans, bear festivals, and androgyny, teoksessa Ramet, S. London and New York, Routledge, Multiple Ideologies and Statuses, teoksessa Sanday, P.

Beyond the Second Sex. New Directions in the Anthropology of Gender. Philadelphia, University of Pennsylvania Press, The Will Not to Know: Boy Wives and Female Husbands: Neither Man nor Woman. The Hijras of India. Female Husbands om Southern Bantu Societies.

Fantasizing the Feminine in Indonesia. Albuquerque, University of New Mexico Press, Western Discourses and the Construction of Transgenderism in Samoa. Making incomplete, teoksessa Broch-Due, V. Gendered Symbols and Social Practices. Urbana and Chicago, University of Illinois Press, Thomas, Wesley, Jacobs, Sue -Ellen: New Yo rk, Zone Book, The love of the samurai. A thousand years of Japanese homosexuality. The Spirit and the Flesh. Sexual Diversity in American Indian Culture. Hänen sukupuolensa nähtiin voimavarana, ja maskuliinisten ja feminiinisten piirteiden sekä roolien sekoittaminen oli arvostettu lahja ja kyky.

Hän toimi välittäjän roolissa intiaanien ja valkoisten hallinnon kesken. Vuonna hänet kutsuttiin jopa tapaamaan presidentti Clevelandia. Vaikka sanomalehdissä huomioitiin hänen kokonsa ja maskuliiniset piirteet, ei kukaan epäillyt hänen naiseuttaan.

Ehkäpä tätä enemmän housut kertovat Zuñi-intiaanien käsityksestä sukupuolesta yleensä. Heille sukupuoli ei ollut mitään valmista, syntymässä tuotettua. Sukupuolta rakennettiin läpi elämän ja sukupuoli oli tilannekohtaista.

Lapsen syntymäajankohtana omaava sukupuoli ei sekään ollut mitään valmista, synnytyksen hetkeen asti oli mahdollista, että sukupuoli vaihtui kohdussa mm. Naiset olivat siis täydellisempi sukupuoli kuin miehet, jotka eivät kypsyneet ilman ulkopuolista apua. Kolmanteen sukupuoleen kypsyttiin vain yhden initiaation myötä. Tällöin jokainen ihamana voi osallistua tiettyihin miesten töihin ja tiettyihin naisten töihin, sekä tehdä töitä, jotka kuuluivat vain hänelle sekä sosiaalisella, taloudellisella että uskonnollisella alueella.

Niinpä hänen kuoltuaan täytyi kantaa myös raakuuden, biologisen miehisyytensä symbolia, housuja. Naisen vaatteet housujen päällä taas symbolisoivat hänen sukupuolista kypsyyttään; hän oli biologinen mies, joka eli elämäänsä erityisessä sukupuolisessa roolissa, joka ei ollut sen enempää miehen kuin naisenkaan rooli.

Se oli jotain enemmän. Tämä mahdollisti mieskehoisen henkilön tai intersukupuolisen henkilön elämän naisena ja vastaavasti — mutta todetusti pienemmässä mittakaavassa — naiskehoisen elämän miehenä. Koska äitiys oli heillä yhteydessä naiseuteen, kerrotaan antropologisissa tutkimuksissa äitiyden ja jopa synnytyksen simulaatiosta. Mohave-heimon kolmannen sukupuolen edustajia kutsuttiin nimellä alyha.

Alyhat syntyivät biologisesti miehinä, mutta jo usein lapsuudessaan he huomasivat kuuluvansa eri sukupuoleen. Kyse oli erillisestä sukupuolesta, mistä on osoituksena mm. Kun alyha oli mennyt naimisiin, alkoi hän imitoida naisten kuukautisia. Hän otti tikun, jolla hän raapi jalkojensa väliä niin kauan että veri alkoi vuotaa. Sitten alkoi synnytys lähestyä. Synnytyksen simulaatiota varten alyha joi pavuista valmistettua uutetta, joka aiheutti valtavat vatsakivut, nämä olivat supistuskipuja.

Tällöin alyha siirtyi syrjäiseen paikkaan ulostamaan. Tämän jälkeen olikin vuorossa suruaika, sekä aviomiehelle että tämän vaimolle, alyhalle.

Kerrotaan, että mujeradoksi valittiin miesten joukosta voimakas mies, kaikkein viriilein. Häntä masturboitiin monta kertaa päivässä, ja hänen täytyi ratsastaa hevosella melkeinpä jatkuvasti. Tästä seurasi, että penis ja kivespussit surkastuivat, partakarvat putosivat ja ääni menetti käheyttä sekä voimakkuutta.

Mujeradon eleet ja käyttäytyminen tulivat naisellisiksi. Niinpä hän menetti yhteiskunnallisen asemansa miehenä, ja hän alkoi näyttäytyä yhä enemmän naisen kaltaisena. Yhdysvaltain armeijan lääkäri kertoo tavanneensa yhden mujeradon, ja ensimmäinen asia mihin hän kiinnitti huomiota, oli mujeradon valtavat rinnat.

Ne olivat yhtä suuret kuin imettävällä naisella. Mujerado oli kertonut lääkärille, että hän oli hoitanut useita pikkulapsia, joiden äidit olivat kuolleet, ja hän oli antanut heille runsaasti maitoa omista rinnoistaan. Kuuluisa venäläinen etnografi Bogoras, joka teki kenttätyönsä yli sata vuotta sitten, kertoo kuulleensa tarinan naisesta, jonka elämän aikana toteutuivat sekä äitiys että isyys, toinen sekä biologisesti että sosiaalisesti ja toinen vain sosiaalisesti.

Keski-ikäisesti leskinaisesta tuli ensin parantaja, ja myöhemmin henget käskivät hänen muuttua mieheksi. Niinpä hän leikkautti hiuksensa, alkoi käyttää miesten vaatteita ja puhua miesten lailla. Hän oppi myös käyttämään aseita. Tämä miehistynyt shamaani halusi uudelleen naimisiin, ja pian hän löysikin nuoren morsiamen. Nuoruudessaan hän oli saanut kolme lasta, joten mennessään uudelleen naimisiin — miehenä, naisen kanssa — hän oli äiti.

Kun pariskunta harrasti seksiä, oli shamaanilla käytössään poron jalasta tehty peniksen korvike, joka sidottiin paikalleen leveän nahkavyön avulla. Eipä aikaakaan kun shamaanin vaimo synnytti pojan ja reilun vuoden kuluttua vielä toisenkin. Nämä poikalapsen olivat juridisesti sekä sosiaalisesti shamaanin omia. Sukulaisuussuhteiden sukupuolitettu terminologia ja sukupuoli eivät siis aina kulje käsi kädessä. Sukupuolen korjausprosessin myötä Suomessa on mahdollista, että mies on äiti ja nainen on isä: Nykyisen lainsäädännön puitteissa ei myöskään ole mahdotonta, että tulevaisuudessa lapsella voisi olla kaksi biologista vanhempaa, joista molemmat ovat naisia.

Näin voi tapahtua, mikäli henkilö on ennen korjausprosessiin ryhtymistä tallentanut sukusoluja, joita myöhemmin käytetään. Tähän on hoito, joka nimetään usein sukupuolen korjausprosessiksi. Länsimaisia hoitokäytäntöjä noudattava tapa alkaa diagnoosin määrittelystä ja sitä seuraavasta tarkoin määritellystä, kronologisesti etenevästä erilaisten hoitojen ketjusta ja yhdistelmästä. Eräs melko kyseenalainen hoitokäytännön osa on ns.

Hoitojen lääketieteellistä tuloksellisuutta pidetään yleisesti tärkeimpänä, ja mm. Hoitojen sosiaalinen tuloksellisuus ei saa painoarvoa, koska tämä aihealue ei perinteisesti ole kuulunut lääketieteen piiriin. Lääketiede katsoo sukupuolen kokemisen tematiikkaa liian kapeasta näkökulmasta voidakseen käsitellä asiaa kokonaisvaltaisesti huomioiden ihmisen — ja ihmisyyden — kompleksisuuden ja kokonaisvaltaisuuden. Ensimmäinen olento, nimeltään Atum, oli sekä mies että nainen.

Hän lisääntyi jakautumalla, siis ilman seksuaalista kanssakäymistä, ja loi Shun ja Tefnutin. Nämä kaksi taasen lisääntyivät ja loivat uuden parin Gebin ja Nutin.

Nämä, maa ja taivas, taasen loivat kaksi paria lisää: Isis ja Osiris sekä Seth ja Nephthys. Isis o li nainen, joka oli hedelmällinen ja lisääntyi, ja Osiris oli mies, joka myös kykeni lisääntymään. Seth taasen oli hedelmätön eunukki ja Nephthys oli naimaton nainen, neitsyt. Tästä lähtökohdasta alkaa egyptiläisessä mytologiassa monta tarinaa ja legendaa, jossa eri arkkityypit käyttäytyvät oman luontonsa mukaisesti.

Muinaisessa Egyptissä yksi useammasta sanasta, joka tarkoittaa eunukkia , oli hm. Se on muutoin saman kuin naista tarkoittava sana, mutta siitä puuttuu kieliopin feminiini pääte —t. Sanaa on käytetty monissa yhteyksissä ja merkityksissä. Yksi näistä on pelkuri, toinen palvelija ja kolmas pappi. Oletetaan, että hautakirjoitukset viittaavat tähän sanan jälkimmäiseen merkitykseen. Hautakirjoituksissa hm on erittäin yleinen sana, ja eunukit kuvataan niissä suorittamassa uhririittejä kuolleille.

Näin muinaisilla eunukeilla oli Egyptissä sama välittäjän rooli, mikä sukupuoleltaan moninaisilla ihmisillä on ollut monessa kulttuurissa myöhempinä aikoina. Merkityksessä pappi sana on hautakirjoituksissa kirjoitettu hiukan ylöspäin nousevana, kun taas merkitys eunukki ei tätä muotoa saa. Sanan lausuminen on kuitenkin kaikissa sen merkityksissä sama. Kuvallisessa ja vertauskuvallisessa esityksessä sakaali on eläin, jota on useimmiten käytetty kuvaamaan Sethiä, eunukkia.

Hyeena taasen on pitkään ollut sukupuolen epäselvyyden symboli. Valitettavasti hän ei kerro muuta näistä tutkimuksista.

Pohjois-Amerikan intiaanien berdatsismi-ilmiötä on tutkittu paljon, ja siellä sukupuolen moninaisuutta ilmaisevia sukupuolikategorioita on usein enemmän kuin kolme. Esimerkiksi Navajo -intiaanien sukupuolijärjestelmään kuuluu viisi sukupuolta: Tässä tekstissä käytetään tietoisesti termiä berdatsismi Pohjois-Amerikan intiaanien sukupuolen moninaisuudesta sekä termiä berdatsi henkilöstä, joka kokee kuuluvansa johonkin muuhun kuin nais- tai miessukupuoleen, vaikkakin näitä termejä pidetään usein loukkaavina.

Berdache-termin käyttöä on kritisoitu vahvasti, koska sana on saanut alkunsa vanhasta persiankielisestä termistä bardag tai bardash, joka kuvasi orjaa. Alkujaan termiin ei liittynyt ajatusta sukupuolen moninaisuudesta. Termi levisi sittemmin mm.

Sen ottivat käyttöön ensimmäiset ilmiön kanssa kosketuksiin päässeet länsimaiset ihmiset, englanniksi käännettynä berdache tarkoittaa ylläpidettyä poikaa kept boy. Sanan alkuperäismerkityksessä orja on huomioitava, että orjien rooliin kuului heidän tahdostaan riippumaton seksuaalinen kanssakäyminen ylempien säätyjen kanssa. Koska monet kokevat berdache -termin käytön loukkaavaksi, on sukupuolen moninaisuutta ilmentävistä intiaaneista ryhdytty käyttämään sanaa two-spirit, kaksisieluinen.

Tämä käsite on syntynyt vasta viime vuosien aikana tavoitteenaan vastata paremmin nykyintiaanien seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden todellisuutta. Termi on siis laajempi kuin pelkästään sukupuolen moninaisuutta kuvaava berdatsi.

Two-spirit -käsitteen voidaan nähdä kuvaavan laajemmalti myös lesbo- ja homointiaanien identiteettiä, jossa seksuaalisen suuntautumisen lisäksi korostuu etnisyys ja tietynlainen henkisyys. Termiä käytetään eniten kaupunkiympäristössä, eikä se ole vielä levinnyt reservaatteihin. On kuitenkin huomioitava, että tiettyjen intiaaniheimojen edustajat ovat kritisoineet two-spirit -termiä jopa vahvemmin kuin berdache-termiä, sillä se ei heidän mukaansa edusta kaikkien intiaanien näkemyksiä.

Termi on ongelmallinen myös siksi, että se kuvaa homoseksuaaleja henkilöitä, kun taas berdatsien identiteetti rakentui sukupuolen kokemisen perusteella. Ehkä kärkkäimmän kritiikin kohde on sana two. Tämän katsotaan kumpuavan länsimaalaisesta, kaksinapaisesta maailmankatsomuksesta ja sukupuolijärjestelmästä, joten berdatsismin pakottaminen tähän maailmankatsomukseen hävittäisi paljon alkuperäisestä monimuotoisuudesta.

Koska monet intiaanit pitävät parempana perinteistä termiä, jonka alkuperäinen merkitys on unohtunut, kuin uutta, joka valottaa sukupuoleltaan moninaiset ihmiset nykymaailman vääristyneestä näkökulmasta, käytetään myös tässä tekstissä termejä berdatsismi ja berdatsi.

Antropologit ovat tutkineet ilmiötä viime vuosisadan alusta alkaen, ja muutama antropologi Matilda Coxe Stevenson, yksi Yhdysvaltojen ensimmäisistä tiedenaisista, sekä Frank Hamilton Cushing on saanut mahdollisuuden tutkia berdatseja in vivo, elävässä elämässä.

Näiden sukupuolien nimet, alkuperäiskielellä, kuvastavat usein — mutta eivät aina — mies — ja naissukupuolen yhdistymistä yhdessä henkilössä.

Eläs nyt hyvä mies, ei emännälle ole ennenkään palkkaa maksettu, tyhymiä kyselet. Taijat olla jo tossun alla tyypillinen jussi. Hyvä lypsy taito a ja o. Pussit tyhjäksi joka ilta ja aamulla ennenkuin menee navettaan.

Silloin pitää emännälläkin olla isot utareet ja se pitää olla helppo siementää. Keskustan palstalla olet jo isoisä, täällä vasta morsmaikkua hakemassa. Niin siis, oletko nyt löytänyt mahdollisen parisuhdekumppanin vai akan tekemään töitä tilallesi? Käsitin että kumppanin, kun puhuit taloudesta. Mitä me ollaan sanomaan, minkälaisen sen "emännän" tulee olla. Itse sinä sen päätät, minkälaisia asioita arvostat. Jos naisen on tarkotus tehdä töitä tilallasi, niin tietenkin on hyvä osata maatilan hommia ja olla fyysisesti kunnossa.

Että jaksaa töitä tehdä. Itse te sen päätätte, maksatko sille palkkaa vai elättekö sun rahoillasi. Turhaan sitä täältä alkaa kysymään. Tilallisen naisystävä, ei mikään pelkkä emäntä.. Sellainen emäntä on hyvä osaa hyvin lypsää jussilta jyvät pusseista: Nuo asiat etekki tuossa asiassa pitäs ittes tietää ja teidän keskenänne puhua,miks sellasen puolison ottaa jonka kohalla nuo asiat muilta kysyttävä.

Tärkeintä on että osaa antaa hyvin ja paljon. Isäntä voi sitten hoidella tilan lypsy-ym. Omaa palkkaa ei tarvita, ainoastaan American Express sekä Diners. Ja koska emäntä antaa, anna sinäkin. Nimittäin aikaa shoppailulle sekä tietenkin Drinkkibaarissa käymiselle. Ja myös hänellä pitää olla ulkopuolista elämää sekä myös suhteita. Ja aikaa muillekin antamiselle.

Mielestäni emäntä ei tarvitse omaa tiliä vaan raha-asiat hoidetaan yhteisesti minun tililtäni, emmehän asu kaupungissa missä on tärkeätä varmaan että naisilla on omat tilinsä koska kaiken aikaa tarvitsee rahaa johonkin ostoksiin.

Lisäksi asenne täytyy olla kunnossa ei turhista motkuteta ja en jaksa kuunella riitelyä, jos sanon ei niin se on sitten ei. Mikään ei sitä muuta muuksi! Työt tulee hoitaa ja vapaa päiviä meillä ei paljoa tulisi olemaan, mutta kun yhdessä hoidettaisiin työt nopeasti niin sitten vapaatakin jäisi joka päivä enemmän. Lapsia varmaan tulisi nopeasti useita mutta olen siihen valmis, perijä olisi kiva saada eli poika lapsia toivottavasti saataisiin.

Ei mulla oikein muuta tule mieleen. Eikös tilin pitäisi olla molempien nimellä, koska molemmat sille tienaavatkin? Raha- ja työasiat ovat tilalla yhteisiä, en ikinä muuhun suostuisi. Elämänasenne on hyvä olla realistinen, sitkeydellä ja myönteisyydellä kuorrutettuna. Ahkeruus, tai pikemminkin aikaansaapuus, on tärkeää, eikä alan koulutuksesta ja työkokemuksesta ole haittaa, tietääpähän suunnilleen mihin on ryhtymässä. Mitä siihen riitelyyn tulee, en itsekään siitä pidä, mutta en silti ikinä huolisi miestä, joka ei osaa keskustella, neuvotella ja perustella, vaan haluaa aina oman tahtonsa läpi, eikä koskaan voi muuttaa käsitystään, saati tunnustaa olevansa väärässä; lyhyesti sanottuna miehen pitää olla aikuiseksi kasvanut.

Kaikissa parisuhteissa on tosiaan lastenhankkimisasiat keskusteltava ajoissa, ennen yhteen menoa. Emäntä ovat usein niin lujilla töissään, että ainakaan minun mieheni olisi turha kuvitella luistavansa kokonaan lapsista huolehtimisesta. Muuten, moni talo on saanut pystyvän jatkajan tyttärestä. Ja sitten sapuskat ostaa kaopasta ja laettaa havaloesta raakaaeneesta hyyvää ruokaa. Että jos tuommosen saat ota hyvä mies eläkä kysele. Ei pelkkä sonnintöyssy riitä pitämään suhdetta virkeänä ja tuottavana.

Sopivasti lihava, huolellinen, ahkera, hyvä luonne, seksikäs joka ei pihtaa. Eti "se oikea" ja erikseen työntekijä. Rehti, reilu, jämpti, lämmin: Nimenomaan näin,miten merenlapsi ehdotti. Nyt vaan Aureus ettimään ehdokasta ;. Jotta kultusi saisi eläkettä tulevaisuudessa, maksat hänelle palkkaa tilan töistä joista menee normi eläkemaksut muut mitä palkasta yleensä menee.

Mun isä ei maksanut koskaan palkkaa äidille maatilan töistä 15 vuoteen ja äidin eläke jäi olemattomaksi. Älä tee samaa virhettä kuin mun isä. Mervi on kaunis Hyvä emäntä yllättää suikkareilla lypsyn jälkeen. Onko lehmät alkaneet karttaa vai miksi sinä joudut naiseen turvautumaan?

Ota lampaita tai sikoja, niistä sinulle on iloa pitkäksi aikaa eivätkä levitä mitään juttujakaan, pervoudestasi.

Emännästä on toisinaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Miksi esimerkiksi moottorisahaa ei saisi korjata valoisassa ruokapöydällä lounaan lomassa?

Miksi se pitäisi tehdä eteisessä hämärässä? Käytä pöydällä sanomalehteä samaan tapaan kuin kaloja peratessa: Minulla lypsykone hoitaa hommat ei tarvii kuunnelle akan nalkutusta. Ootkos kokeillut vetää lehmän tai härän sieraimeen? Tuntuu muuten kivalle, kun eläin nuoleskelee karkeallakielellä palleja ja anusta.

Olen kokeillut viimme kesänä. Olen jo vanhempi ukko ja mulla oli potenssiongelmia. Löysin vaarin ohjeet hommaan. Siinä luki niin ,että ensin mennään navetan ylisille ja etsitään ampiaispesä jonka jälkeen tyrkätään kalu reijästä sisään. Ampparit kiertävät kehää ja piikittävät ,jolloin kalu rupeaa turpoomaan ja kuumenee.

Nyt juostaan nopeasti alas ja työnnetään hehkuva kalu sonnin sieraimeen. Kuuluu sihahdus ,sonni ravistelee päätään ja heittää vauhdilla takaisin ylisille.

Ei muuta kun ravistetaan heinät pois vaatteista ja menoiks. Impotenssi on taakse jäännyttä elämää. Tärkein ominaisuus on tässä: AVIOEHTO, koska muuten se rikkaan elättäjän etsijä jossain vaiheessa lähtee ja vie puolet kaikesta kun kyllästyy oikeiden töiden tekoon maatilalla.

Emäntä huolehtii täysipainoisesti omista tehtävistään ja yhteisistä töistä tilalla. Hienohelma turhakkeet voit unohtaa. Kyseessä on liikeyritys joten kulujen jälkeen voitto puoliksi, kuten palkkatöissäkin. Miksi näitä eu-tukia muuten maksetaan Suomessa miljonääreillekin? Tästä tuli mieleen lapinporonhoitajat, joilla on paljon petovahinkoja, onnettomuuksia ym.

Siat ja lampaat ovat ihania, niin ihania: Kuka tuone maalle lähtee,Paskaa luomaa. Sinähän olet pelkkä tukipummi. Tukirahat voit jakaa kenelle vain kuka lypsää sinua. Tietenkin hyvä lypsäjä ja kova työihminen, loivaluonteinen ison talon ainoa perillinen.

: Maaseudun tulevaisuus ystävää etsimässä liukas pimppi

ESCORT GIRLS SUOMALAISET PORNO NÄYTTELIJÄT Eihän sellaista nykyisin ole? Mielenkiintoista on myös, että Grémauxin tutkimuksessa kolme neljästä neitsyestä puhui itsestään maskuliinisessa ja yksi feminiinisessä muodossa. Tietoa siitä, miten asiat ovat nykypäivänä, ei valitettavasti ole. Biologialla ei kuitenkaan ole ylivaltaa. Ikävää, että tässäkin ketjussa roikkuu roskansuoltajaa alatyylisin ilmaisuin.
ESCORT TAMPERE PORNO VIDEO ILMAINEN 180
Maaseudun tulevaisuus ystävää etsimässä liukas pimppi Kokemuksia suomi treffeistä ilmaiset panokuvat
Alaston chat amateur ass webcam Ruotsalaista pornoa siwa kajaani
Marilynilla ja Lindsaylla on kuvien lisäksi muutakin yhteistä. Kaverin entiseen saa kyllä ihastua, jos kaipaa itselleen vaikeuksia. Armeija on monesti suonut pakopaikan naiseudesta, mutta myös kirkko, selibaatti ja luostarielämä ovat olleet instituutioita, jotka ovat länsimaisessa keskiajan yhteiskunnassa mahdollistaneet omaksi koetun sukupuolen mukaisen elämän monelle henkilölle. Naisen pitää tietää, mitä on elämä ja työ maaseudulla, ja oikeastaan olla maaseudulta kotoisin. Kivun lisäksi on kyllä yksi juttu, mikä saattaa mietityttää tulevaa pimppikarvojen nyplääjää.

Kuuluu sihahdus ,sonni ravistelee päätään ja heittää vauhdilla takaisin ylisille. Ei muuta kun ravistetaan heinät pois vaatteista ja menoiks. Impotenssi on taakse jäännyttä elämää. Tärkein ominaisuus on tässä: AVIOEHTO, koska muuten se rikkaan elättäjän etsijä jossain vaiheessa lähtee ja vie puolet kaikesta kun kyllästyy oikeiden töiden tekoon maatilalla.

Emäntä huolehtii täysipainoisesti omista tehtävistään ja yhteisistä töistä tilalla. Hienohelma turhakkeet voit unohtaa. Kyseessä on liikeyritys joten kulujen jälkeen voitto puoliksi, kuten palkkatöissäkin.

Miksi näitä eu-tukia muuten maksetaan Suomessa miljonääreillekin? Tästä tuli mieleen lapinporonhoitajat, joilla on paljon petovahinkoja, onnettomuuksia ym. Siat ja lampaat ovat ihania, niin ihania: Kuka tuone maalle lähtee,Paskaa luomaa. Sinähän olet pelkkä tukipummi. Tukirahat voit jakaa kenelle vain kuka lypsää sinua. Tietenkin hyvä lypsäjä ja kova työihminen, loivaluonteinen ison talon ainoa perillinen.

Sillä ei ole niin väliä sillä isossa kaupassa tulee aina jonkun verran epäkuranttia tavaraa mukana. Aloittajalla taitaa olla jo tila omasta takaa joten ison talon perillisyydestä olis iloa vissiin lähinnä jos olis ihan naapurista tää emäntä. Mutta vitttumainen kusipäinen luonne vaikuttaa täällä päin olleen ja olevan kovaa valuuttaa emäntäehdokkailla. Paskantärkeä vittupää siis pitäisi akan olla ihan ehdottomasti, paitsi jos ite olet sellainen, sitten ehkä on jo riittävästi sitä lajia että saadaan kunnon perinteinen perhehelvetti pystyyn.

Ei niistä kauempanakaan olevista pelloista ja perämetsistä haittaa ole. Jos pellot ovat liian kaukana omaan viljelyyn niin ne voi vuokrata ja metsä kasvaa paikkakunnasta piittaamatta. Mielenkiinnosta kysyn, että minkälainen tila teillä on? Kävin tässä muutama kuukausi sitten tuttujen parsinavetassa olen nähnyt muitakin , ja voi sanoa että oli aika karmeaa katsottavaa. Teki pahaa nähdä eläimet sellaisessa tilassa, kiinni sidottuina, paskaisina ja apaattisina.

Joillakin lehmistä oli pakkoliikkeitä, mikä tietenkin kertoo stressistä. Tiedän että tuo on aivan normaalia navetoissa, ja että vielä pahempiakin on olemassa. Miten sinä näet eläimet ja niiden tilanteen? Oletko vain tottunut näkemääsi ja kokemaasi, vai olitko alun alkaenkin sokea..?

Tiedäthän, että lehmän maito kuuluu vasikalle, ja ihmisen maito ihmisvauvalle. Miltä sinusta tuntuu viedä vasikka emolta ja kuunnella, kun ne huutavat toistensa perään? En syö enää eläinperäisiä tuotteita. Ei riitä Jopan kompetenssi. Netin kautta on vaikea tutustua navettaan. Täytyisi mennä ulos yksiöstä ja uskoltaa taajamarajan taakse. Onneksi noi pysyy kehäkolmosen reservaatissa. Maakunnat vois vähän viedä toimintoja ja rahoitusta siirtämällä pääkonttorit osaavaan maakuntaan reservaatista pois, niin vähän nöyrtyis helsinkitukiaisten sajat.

Antakee hesatukee mulle kans antakee mulle edes joskus jokujokuvaan. Kykenevä hoitamaan tilaa myös itsenäisesti. Vilpittömyyttä ja nöyryyttäkin omaava luonnonkaunokainen. Saituus tai ainakin tarkkuus on aina emännälle etu. Kunhan ei piparia pihtaa. Meidän emäntä ainakin pitää talouden kohdallaan vaikka kaikkea tarvittavaa on aina riittämiin. Katso You Tubesta jaksot nimeltään "peltopellelle pesää".

Sekä se yhteinen talous se oma palkka. Älkää menkö ansaan Sinua käytetään vain verovähennyksenä, saat nimiisi tilasta puolet mutta et omista sitä puolikasta mitenkään, vaan tuo puolikjas poistaa maajussi nimiseltä sosiaalipummilta puolet tilan veroista josita et itse hyödy mitenkään. Mutta jos kuitenkin aiot mennä siihen ansaan tee näin. Tee asiakirja jonka mukaan sinulle on maksettava tilan verohyöty kokonaisuudessaan joka vuosi ilman mitään poistoja tai ehtoja.

Asiakirja on syytä laatia jonkun asianajajan kanssa jotta se menee oikein ja on lainvoimainen. Voit olla varma, ettei tuo sosiaalipummi siis maajussi allekirjoita tuota paperia ja se taas kielii siitä miten oikeassa olenkaan. Muussa tapauksessa jäät nuolemaan näppejäsi jos käy niin että tulee ero.

Ainoa eron jälkeen on lapset jotka hyötyvät tilasta perintökaaren mukaan, sinä et hyödy mitenkään. Mutta asiakirja takaa sinulle koko siltä ajalta verohyödyn tulot kun olet tilalla hyväksikäytettävänä palkattomana orjana ja lapsentekokoneena. Järkevintä on kuitenkin ettet mene tuohon pummien ansaan vaan väistät sen helvetillisen rääkin johon muussa tapauksessa joudut. Perintönä saatu, miksi sinulle kuuluisi miehen sukutilasta mitään jos lähdet lätkimään? Ei hyvää päivää taas mikä logiikka.

Muutaman vuoden antaa persettä niin pitäisi saada puolet tilasta. Taitaa olla väärät motiivit ollut emännäksi menemisellä. Omaisuus vaan kiinnostanut eikä mikään muu.

Hyvä että isäntä pääsi eroon sinusta. Toisaalta kieliasu ehkä kertoo, ettet ole paskaisesta lähiöstä päässyt mihinkään ja keksit näitä juttuja omasta päästäsi. Aika monet tilat on niin laajennettuja ja velkaisia, että yhteisen työmaan lisäksi myös velat ja tulot on yhteisiä.

Mutta mikäli puolisolla tilan ulkopuolinen työ, niin ei tietenkään ole mitään osuutta tilan velkoihin tai varallisuuteen, koska ei työ- eikä rahallistakaan panosta maatilaan. Sulta puuttuu kompetenssia hahah hahah Antakiii antakii sosiaalitukia syrjäytyneille, työttömille, luusereille ja kaiken maailman pummeille ilman vastiketta.

Kannattaa ruveta islaminuskoiseksi tai mormooniksi niin voi pitää 4 emäntää: Vastaan kun olen sivusta kohta 25 vuotta tilojen asioita seurannut! Sellainen reipasotteinen naisenpuoli, jolla pilkettä silmäkulmassa emännän pitää olla. Sellainen joka ymmärtää, miten toimia kun metsäpuolen miehet tulevat taloon asioimaan,,,,,, silleen saa hyvät puukaupat taloon: Eiköhän siinä riitä et emäntä ottaa mennen tullen suihin ja nielee lastit Jos kerran on se oikea niin mitä sitten täällä kyselet, sinähän se elämäsi päätökset teet.

Samoin kun minaisuudet -mitä arvoja ihmisessä arvostat. Täytyy olla iso ja tuottava tila jos n palkkoja maksella kahdelle itsellesi ja hänelle ihmiselle, itse tiedät rahavarasi ja omaisuutesi, tän on pakko olla trolli. Teetä vaimoehdokkaalle työhöntulotarkastus lääkäriasemalla, jossa selvitetään allergiat ja nivelviat, ja hedelmällisyys. Täytyyhän tilalle saada jatkajia. Kuten täällä on jo kirjoitettu, niin avioehto molemminpuolin. Avioliittosopimus on muutenkin hyvä kirjoittaa selkeästi eli kuinka paljon vaimo saa korvausta poikalapsesta vs.

Kuinka monta päivää voi olla lomalla vaimontyöstä ja paljon saa korvausta vaimopalveluista normipalkka lisät esim. Kannattaa hinnoitella kaikki heti eka treffeille ja ja tarkistaa niitä säännöllisesti.

Oon kuullu etta emantaehokkaan pittaa pystya astummaan lehmanpaskaan avojalloin ilmeenkaan varahtamatta. Se teköö työt ajottain. Lisätyöt maksat vasikoissa, rehussa ym. On jo ottana normaaliin asiaan naisenkin, ja hällä voi olla jo tän kanssa kersakin. Kun ymmärrät alottaja satiirin, naurat vasta sitten. Mitä sinä naisella siellä tiet?

Onha siulla lehemiä sielä eikä sotomia ole ennään rankaistavaa. Valtaosa tiloista loppuu, kun tilan jatkoa ei suunnitella millään tavalla, ei ainakaan järkevällä.

Tilan kunto ja tulevaisuudennäkymät, isännän täytyy nykyään kulkea muissakin kuin paskaisissa kamppeissa, ihmissuhdetaidot ja todellinen halu perustaa perhe.

Naisen pitää tietää, mitä on elämä ja työ maaseudulla, ja oikeastaan olla maaseudulta kotoisin. Ikävää, että tässäkin ketjussa roikkuu roskansuoltajaa alatyylisin ilmaisuin. Onko se niin mukavaa nimettömänä suoltaa aivopieruja joka paikkaan? Kiitos asiallisille keskustelijoille, tämä on tarpeellinen ja hyödyllinen ketju. En rupia emännäksi Itse olen tullut siihen päätökseen ettei emännän hommat ole minua varten, vaikka maalla olen kasvanutkin. Mikäli edellämainittua asiaa emäntä ei suostu tekemään syystä tai toisesta niin alkaa tappelu siitä kuka tekee enemmän työtä talossa ja uhkailuja pihalle heitolla jos ei työtä tehdä kuten isäntä vaatii olipas isännällä töitä tai sitten täyttä vapaa-aikaa niin minulle emäntä on maatilalla sama kuin niskalimassa raatava työntekijä.

Emäntä tarvinnee oman sängyn, vaatekomeron, ruokailuvälineet ja tuolin pöydän viereen. Mahdollisesti oman polkypyörän, semmoisen naistenmallisen - ellei sitten olla Ruotsissa.

Omaa autoa ei tarvitse, eikä muutakaan ylellisyyttä. Herätyskello olisi myös hyvä, jotta herää riittävän aikaisin aamulla miestään palvelemaan ja lehmiä lypsämään. Punttisali olisi myös hyvä, jotta emännän fyysinen suorite olisi optimaalinen. Työvaatteille paljon henkareita, mutta ei juhlavaatteille. Minusta emäntä korvaa vallan hyvin nuo maatalouslomittajat. Isännän kuuluu edustaa perhettään talon ulkopuolella. Pelkästään kenkien määrää ja kuntoa säätelemällä estyy emännän turha kulkeminen kylillä.

Minä rakastan naapuritilaa pitävää sinkkuemäntää. Kummallakin on oma talo ja tila, kutakuinkin saman kokoiset ja rajanaapureina. Talojen väliä on metriä. Kumpikin käy toisensa luona kuin kotonaan.

Syö, saunoo ja nukkuu kumman luona sattuu olemaan. Aika paljon tehdään sellaisia töitä yhdessä joissa tarvitaan useampi traktori tai muu kone. Monta työkonetta on yhteisiä tai lainaillaan jos on tarvis. Vuorokerroin lingotaan tie ja pihat tai miten sovitaan.

Autellaan toisiamme tunteja laskematta. En tarvitse emäntää tilalleni kun näin menee hyvin. On mennyt jo vuosikausia. On tietysti hyvä jos kummallakin on jo jotain omaa sijoitettavaa samaan maatalousyritykseen. Silloin se tasa-arvo toimii parhaiten. Emännänkin on hyvä nykypäivänä omistaa osa tilasta muutenkin kuin aviosuhteen kautta.

Joskus oli emäntä halunnut osuuksia eron hetkellä oli ilkeä isäntä tokaissut että eihän sinulla ollut taloon tullessakaan muuta kuin vitttu ja virsikirja ja kummankin ovat lapset jo repineet. Vastaa alkuperäiseen viestiin Emäntä tilalle - mitkä oleellisemmat jutut? Käytä muuta kuin rekisteröityä käyttäjätunnustasi. Viesti rikkoo tai kehottaa rikkomaan Suomen lakia, tai sisältää loukkaavaa sisältöä.

Viesti sisältää lapsilta kiellettyä materiaalia. Vain samovaari puuttuu, mutta gruusialaista teetä ei myydäkään samovaarisekoituksena, vaan ainoastaan pussitettuna.

Digikameran kanssa ei jalustaa tarvita! Ennen ammattivalokuvaajat käyttivät jalustaa kameran kanssa. Kamerat olivatkin painavia, jopa kymmeniä kiloja. Vielä nykyisinkin osa valokuvaajista käyttää jalustaa, mutta onko se todella tarpeen?

Painavaa kameraa ei jaksa pitää silmillä pitkään, joten jalustalla on telineen rooli. Painavat teleobjektiivit heiluvat kuvaajan käsissä ja jalusta pitää nekin paikallaan. Jalusta vaimentaa tehokkaasti tärinää itse kuvaushetkellä. Jalusta mahdollistaa terävät kuvat. Terävyys on subjektiivinen käsite, joka kertoo kohteen tarkkuuden kuvassa. Mutta miten terävyyttä mitataan? Filmiaikana terävyyden subjektiivinen tarkastelu oli helppoa: Mutta miten katsot diaa digiaikana?

Digitaalisessa maailmassa ehkäpä ainoa tapa tarkastella terävyyttä on katsoa kuvaa kameran takatelkkarista tai tietokoneen ruudulta sadan prosentin suurennoksesta pikseli pikseliltä. Tarvitaanko digitaalikameroissa jalustaa lainkaan? Kivihyvän mielestä ei tarvita. Eikä oikein minunkaan mielestäni. Digitaalikameroissa pitkää, tärähdysherkkää valotusaikaa voidaan lyhentää milloin tahansa seuraavilla tavoilla: Ja kaksi viimeistä ovat käytettävissä vain vajaakennoisissa kameroissa.

Eikö enää todellakaan tarvita jalustaa? Kun kaikki muu on kunnossa, rajoittaa terävyyttä kameran tärinä. Ja sen voi ehkäistä vain käyttämällä jalustaa. Todennäköisesti kinofilmikoon digikameralla ei saa 30 megapikselin teräviä kuvia ilman jalustaa. Ei saa vaikka käyttäisi kuinka kuvanvakaajaa ja suuria herkkyyksiä. Kädet tärisevät aina sen verran, ettei terävyys ole maksimissaan. Käsien tärinä ei tietenkään ole terävyyttä ensimmäisenä rajoittava tekijä. Todennäköisesti halpalaatuinen objektiivi rajoittaa terävyyttä enemmän.

Millainen jalustan on oltava, jotta kuvista saisi teräviä. Sellainen, että se pitää kameran vakaasti paikallaan. Anttilan 20 euron jalusta ei siis käy. Vakaista jaloista ei ole hyötyä, mikäli kamera heiluu kiinnityskohdastaan. Investoi rahasi kunnon pikakiinnityslevyyn!

Tässä vielä hieman amerikkalaisten mielipiteitä aiheesta:. Näillä sanoillako tekin tämän blogin löysitte? Kuka käy pihlajasaaren nakurannalla? Varkauden jaana naisilta pillua No saitko? Älä ainakaan maksa mallille palkkiota! Häpyluu läskit Läskit ja luut ovat hyviä paistettuna. Aina välillä saunassa näkyy karvattomia miehiä. Myös osa saunakavereistani on karvattomia.

Naisten keskuudessa tämä on yleisempää. Pihlajasaari nakuranta ohje Taidat olla nuori mies, kun tarvitset ohjeistusta nakurannalle menoon. Mihin tämä uusavuttomuus on menossa Saako espanjassa helposti pillua?

Saatko helposti pillua Suomessa? Eiköhän se Espanjassa ole ihan yhtä vaikeaa kuin Suomessakin. Muista, että espanjattarilla karvoitus on suomalaisia runsaampaa.

Eikös tämä jo vuosi sitten täällä todettu? Poika käyttää kusta liukastimena Oma poikasi? Miten sait tietää asiasta? Mutta hyvä lehti se on! Sain kerran käsiini lehden ja avasin sen satunnaisesta kohdasta: Käänsin sivua, ja taas näkyi tissit. Mutta tehdäänkö tieteellinen koe? Höyrynsulkumuovin tarkoituksena taas on estää vesihöyryn kulkeutuminen seinään.

Nämä kaksi sanaa eivät voi kuvata samaa tuotetta. Etsitkö kenties hengittävää kosteuseristettä? Tällainen on teoriassa mahdollista. Hengittävästä vesieristeestä ruotsalaiset valmistavat ulkoiluvaatteita! Jouduin kuitenkin tämänkin kokemaan suurimmaksi osaksi kavereiden painostuksesta.

Olin nimittäin kavereideni Martin ja Erkin kanssa saunassa. Ulkona vilvoitellessamme kaverini totesivat, että näytän ihan kalkkilaivan kapteenilta. Kaverini kehottivat minua ottamaan aurinkoa ja ruskettumaan.

Olen muutenkin iholtani erittäin vaalea, ja nyt vaaleuteni korostui ruskettuneiden miesten seurassa. Erityisesti Martti harrastaa auringonottoa kotona parvekkeellaan.

Hän jopa voitelee itsensä oliiviöljyllä tasaisen rusketuksen varmistamiseksi. Martti ja Erkki ovat naturisteja kymmenien vuosien kokemuksella. He neuvoivat minua lähtemään nakurannalle, jotta saisin kunnolla väriä iholleni. Muistuttivat vielä, että aurinko paistaa parhaiten puolen päivän aikaan. Ja minä yllytyshulluna uskoin ja noudatin heidän neuvoaan!

Helsingissä naturisteille tarkoitettuja rantoja on kaksi, ja ne molemmat ovat saaressa. Seurasaaressa on miehille ja naisille erilliset rannat. Yhteinen ranta on Pihlajasaaressa. Pihlajasaari lienee virkistyskäyttöön varatuista Suomenlahden saarista suosituin.

Pihlajasaaria on oikeasti kaksi: Nämä pienet saaret on yhdistetty toisiinsa kävelysillalla. Mantereelta ei kuitenkaan saariin pääse siltaa pitkin, vaan pitää turvautua bussiin. Vesibussi kuljettaa matkustajia Merisatamasta ja Ruoholahdesta Läntiseen Pihlajasaareen. Aikataulut ja hinnat näkee varustamon sivuilta Pihlajasaaren nudistirannalla on varsin huono maine kansan keskuudessa. Internetin keskustelupalstoilla nudistien ja nudistiksi tekeytyvien keskinäinen riitely heikentää rannan mainetta.

Lisäksi eräällä kävijöiden suosimalla ja huonosti moderoidulla keskustelupalstalla moderaattorit poistavat innokkaasti aiheeseen liittyviä viestejä. Tämäkin saa rannan tuntumaan salaperäiseltä ja ulkopuolisilta kielletyltä. Pihlajasaaren nakuranta on kuitenkin ihan julkinen ranta, jonne kuka tahansa saa mennä.

Ranta on Itäisessä Pihlajasaaressa. Sinne löytää helposti vesibussin laiturilta. Kävele polkua pitkin sillalle.

Sillan jälkeen jatka polkua pitkin ja käänny seuraavasta polunhaarasta oikealle. Haarassa on kylttikin, joka neuvoo naturistialueelle. Naturistialueelle on korkeintaan kymmenen minuutin kävelymatka laiturilta. Pian aidan jälkeen on nakurannan ydinalue, jossa sijaitsevat grilli ja uimalaituri.

Itse ranta on kallioista ja huonosti uimiseen sopivaa. Tällä ydinalueella makailee ja istuskelee suurin osa naturisteista. He muodostavat pieniä ryhmiä ja keskustelevat innokkaasti. Täällä naturistit eivät ole vain auringonottajia, vaan myös grillaajia, uimareita ja hyviä juttukavereita.

Hieman edempänä työntyy mereen kaunis kallioinen niemeke. Tällä alueella yksinäiset miehet kokoontuvat ryhmiksi. Luulen, ettei yhteishenki ole samanlaista kuin miesten saunoissa. Yksinäiset miehet makaavat kuumalla kalliolla ja nauttivat auringosta. Osa miehistä pitää uimahousuja; ehkä he pelkäävät seisokkia tai sitten heillä on vain pieni kikkeli. Yksi tyttöparikin siinä makaa vierekkäin.

Naturistirannalla ei kuitenkaan seksi ole sallittua. Ja kuka tahansa heistä voi tietysti olla hetero. Niemen jälkeen on vielä hieman kalliota ja kivikkoa. Täälläkin ihmiset ottavat aurinkoa. Tällä alueella saatat olla hieman paremmin katseilta suojassa kuin muualla.

Suurin osa kivikon auringonpalvojista on Saaren keskiosassa kallio kohoaa monta metriä. Varjossa puiden takana on vain yksinäisiä miehiä. Osa on pusikossa huomaamattomina. Osa seisoo ympärilleen katsellen kalliolla eikä heitä voi olla huomaamatta. Todennäköisesti noista puskista ei näe tissejä saati pimppejä, sillä aurinkoa ottavat naiset ovat kalliolla meren vieressä.

Ehkä sieltä mäen päältä katsellaankin kikkeleitä ja miehisiä lihaksia? Nyt ranta on tullut tutuksi ja voin aloittaa auringonottamisen. Valitsen paikan läheltä grilliä, siis heti polun päästä. Tästä on lyhyt matka uimalaiturille. Noudatin ystävieni neuvoa ja aloin ruskistaa itseäni.

En tietenkään käyttänyt oliiviöljyä, mutta kokemattomana jätin aurinkovoiteenkin pois. En tullut ruskeaksi vaan punaiseksi. Näin voi käydä, kun ystävien neuvoja noudattaa! Vuoden nakurantakausi on avattu! Pihlajasaaren vesibussit alkoivat liikennöidä taas Tässä vielä ohjeita ensikertaa nakurannalle menijälle: Kierrä saari rantoja pitkin ja mene naturistialueelle takakautta!

Niitä ovat ne miehet, jotka jokainen yksitellen kävelevät itäisestä saaresta laiturille hetkeä ennen vesibussin lähtöä. Jos et halua leimautua, lähde hyvissä ajoin ja kierrä läntisen saaren ympäri!

Minä tietysti höyläyksen erikoisasiantuntijana kerron enemmän. Jos karvat ovat pitkiä, esimerkiksi viime kesästä kasvaneita, ei niitä kannata heti ruveta höyläämään. Höylä ei ole pitkiin karvoihin paras, ja pitkät karvat voivat tukkia viemärin. Parasta ensin leikata karvoja saksilla.

Varo kuitenkin leikkaamasta häpyhuulia. Jos kuitenkin vahinko käy, uhria lohduttanee, että häpyhuulet paranevat nopeasti. Käytä kuitenkin vain sormiasi, älä silitysrautaa. Tutki, mihin suuntaan karvat kasvavat. Paina muistiin, mihin suuntaan kätesi liikkuvat kun silität itseäsi myötäkarvaan. Saksilla tehdyn lyhennyksen tai parin päivän höyläämättömyyden jälkeiseen terävään sänkeen ei saa hyvin levitettyä vaahtoa.

Vaahto ei mene karvojen juureen vaan saattaa jäädä pinnalle kupliksi tai palloiksi. Vaahdon levittämistä voi auttaa esimerkiksi höyryttämällä karvat suihkussa, saunan löylyssä tai vielä paremmin pesemällä karvoituksen shampoolla.

Shampoo alentaa veden pintajännitystä ja varmistaa karvojen kastumisen juurta myöten. Vaahto leviää kunnolla vain kastellulle alueelle. Vaahto tehdään saippuasta sudilla. Sutia ei tehdä kikkelinkarvoista vaan mäyrän, karjun urossika tai näädän karvoista.

Tosin hätätilassa voi kikkelinkarvojakin käyttää partasutina: Saat itse päätellä, miten vaahto siirrettään uhrina olevan naisen karvoitetulle alueelle. Sudin ja oikean saippuan puutteessa voit käyttää vaahtoa pullosta. Valitettavasti monet painepullotetuista vaahdoista kuivattavat ihoa.

Levittämisessä suti on paras. Käytä uutta ja terävää terää. Uudet viiden tai kuuden terän höylät eivät välttämättä ole parhaita. Osa päivittäisistä mieshöylääjistä on sitä mieltä, että vanhat Gilletten ja Wilkinsonin kahden terän höylät ovat parhaita. Valitettavasti näitä on vaikea saada. Käytä sitä höylää, jonka tunnet sinulle parhaiten sopivan.

Muista käyttää uutta terää! Joskus karvat kasvavat eri suuntiin eri puolilla pimppiä. Tällöin ajosuunta myös vaihtelee. Monilla karvat kasvavat ylhäältä alaspäin. Tällöin joudut taivuttamaan käsiäsi ja höylää vaikeisiin asentoihin.

Olisiko helpompaa kilauttaa kaverille ja pyytää apua? Oletko varmasti harrastanut höyläystä tämän ohjeen mukaan jo pari kuukautta? Tunnetko olevasi asiantuntija ja ammattilainen? Jos vastasit kyllä, voit varovasti höylätä toisen kierroksen. Levitä vaahtoa uudelleen, ja höylää ristiin sivuttain karvojen kasvusuuntaan. Toisen kierroksen jälkeen karvat ovat lyhyempiä ja iho tuntuu sileämmältä.

Jos höyläät ensimmäisellä kierroksella väärään suuntaan, saat helposti punaisia näppyjä pimppiisi. Höyläsit sitten miten päin vain, varo häpyhuulia! Kun karvat on ajettu, suihkuta pimppi kylmällä vedellä. Kylmä vesi sulkee ihon huokoset ja ehkäisee punaisten näppylöiden syntymistä. Jos iho kutiaa, levitä siihen alkoholitonta after shave -voidetta. Voit käyttää myös miehisiä tuoksuja. Älä pue päällesi pikkuhousuja muutamaan tuntiin. Pidä kuitenkin kätesi kurissa äläkä sormeile pimppiäsi!

Ainakin osaan näistä paikoista käy varmasti hyvin termi räkälä. Suurin osa asiakaskunnasta oli luonnollisesti keski-iän ylittänyttä örisijää ja karaokekansan edustajaa. Pubiruusuksi tai sellaisen miespuoliseksi vastineeksi ei ilmeisesti ruveta, vaan se vaatii vuosien panostusta. Kyseisessä pubissa oli nimittäin myös n. He sulautuivat ympäristöönsä hyvin olemalla melko päissään ja laulamalla iskelmää karaokessa erittäin huonosti.

Itsekin vielä verrattain nuorena pidän tätä melko rivona, mutta kukin tavallaan. Ehkä hopeinen kuu luo toisten mielissä merelle siltaa tavalla, jota en tule koskaan ymmärtämään ja iskelmän syvin olemus jää minulta tavoittamatta. Joka tapauksessa asiakaskunta koostui pääasiassa kansalaisista, joista useimmilla tuntui olevan takana loistava tulevaisuus, tai jotka tavoittelivat lähiökuppilan vakiokävijän arvostettua? Tämän kansanosan puolustukseksi on tosin sanottava, että hieman oudommatkin kävijät toivotettiin tervetulleeksi kuppiloihin ja pöytiin.

Tämän innoittamana ajattelin hieman kertoa millaista meininki oli minun nuoruudessani. Yläasteella pukukoodi oli ainakin pojille todella tiukka. Collegepaita tai huppari ja farkut joiden leveys ei saanut ainakaan alittaa tiettyjä mittoja. Mitään epäcoolia merkkiä ei tietysti saanut käyttää, esimerkiksi sellaista joka oli muodissa edellisenä tai sitä edellisenä vuonna. Lisäksi jotkin merkit olivat feikkejä.

Minulle ei koskaan avautunut feikin syvin olemus, sillä kyse ei kuitenkaan ollut Mustamäen torilta ostetusta tavarasta vaan kovaan hintaan myytävistä rievuista. Ainakin alkuun suosittuja merkkejä olivat Fila, Fubu ja Micmac. Myöhemmin tulivat Kani ja mitänäitänyton. Näistä ainakin kaksi ensimmäistä muuttuivat jossain vaiheessa hyväksytyistä neekerimerkeiksi, eikä niitä sopinut käyttää. Micmac muuttui epäcooliksi ilmeisesti kotimaisuutensa takia, tai jostain muusta mielivaltaisesta syystä.

Meidän koulussamme ei näkynyt juurikaan niitä alakulttuureita, joita nykyään kohtaa esimerkiksi keskusta-alueilla. Jonkinlaisia hiphop-henkisiä kulkijoita näkyi, mutta esimerkiksi metalli oli pannassa. Vaikka nuorison hömpötykset tuntuvat joskus menevän minustakin yli corpse paint ostarilla, oikeasti? Oli se sitten pukeutumisen kautta tai muuten. Vaikka kyseessä olisikin ohitse menevä vaihe, kuten teinien tapauksessa usein on.

Noina aikoina ei tietenkään tunnettu Web 2. Ei ollut sosiaalista mediaa eikä moniakaan nykyään suosituista sivustoista. IRC-galleria oli, mutta sekin oli ulkoasultaan varsin pelkistetty ja lähinnä nörttien suosiossa. Minua nörttien jutut kiinnostivat, vaikka ohjelmointiin en lähtenytkään. Luonnollisesti en ollut kovin katu-uskottava nuorukainen.

Tukkani oli mauton ja suurin osa vapaa-ajastani kului fantasiakirjojen, IRC: Nykyään Counter-Striken on maine on melko heikoissa kantimissa, enkä itsekään ole kyseistä peliä vuosiin pelannut.

Puolirealistisia räiskintäpelejä ei ole noilta ajoilta jäänyt kovinkaan montaa mieleen. Toki Quakea pelattiin myös, mutta minulle Half-Life -sarja oli kuitenkin enemmän se juttu. Täytyy toki ottaa huomioon, että yläasteaikainen luokkamme koostui pääasiassa jääkiekkoa ja jalkapalloa pelaavista pojista. En tiedä mitä musiikkia he kuuntelivat, mutta minun levyhyllystäni löytyneet Metallica, Offspring jne.

Eikä sovi unohtaa tunnettua tosiseikkaa: Oli miten oli, minä en kaipaa nuoruuttani. Kun keho alkaa merkittävästi rapistua, voi tilanne olla toinen. Tosin uskon, että siinäkin tilanteessa kyse on lähinnä niiden asioiden haikailusta, joita olisi nuorempana voinut tehdä mutta enää ei voi. Tällä asenteella ei kuitenkaan saavuta kuin märehtivän kurttunaaman maineen lähiökapakassa.

Jätän tähän loppuun esimerkin monenlaisten rajoitusten kanssa elävästä miehestä, joka on löytänyt tavan tehdä sellaista, mistä pitää: Keskiviikkoiltana olin tulossa Hermannin yleisestä saunasta. Poikkeuksellisesti lähdin bussilla 58B, jota jäin odottamaan Junatien pysäkille. Pysäkin katoksessa oli ennestään kaksi tyttöä. He keskustelivat keskenään venäjäksi. Minulla ei ole tapana tällaisissa tilanteissa paljastaa venäjän kielen taitoani, vaan käyttäydyn niin kuin en venäjää ymmärtäisi lainkaan.

Toinen tytöistä tuli kuitenkin hetipian juttelemaan kanssani. Hän tarjosi palveluksiaan minulle. Tyhmä kun olen, jouduin pyytämään tarkennusta hänen palveluistaan. Tyttö oli tarjoamassa seksipalveluita. Liian älykkäänä ihmisenä tajusin, että kyseessä ovat maksulliset palvelut. En ollut niistä kiinnostunut.

Plussaa kuitenkin oli, ettei tytön asuntoon ei olisi tarvinnut mennä, vaan palveluksia olisi saanut pysäkilläkin.

Jälkikäteen tietenkin harmittaa, etten aloittanut kunnon keskustelua. Olisin voinut pyytää tarkennuksia vielä näihin palveluihin. Olisiko tyttö pitänyt kaverinsa kanssa esityksen ja olisinko kolmen kimpasta saanut paljousalennuksen pimpasta? Olisinko saanut sitoa molemmat tytöt? Valitettavasti näihin kysymyksiin ei enää saa vastausta.

Monia muitakin kysymyksiä jäi vaille vastausta. Miksi minulle tarjotaan seksiä? Näytänkö tyypilliseltä maksullisen seksin kuluttajalta? Vai näkyykö jo naamasta, että olen lakannut saamasta? Mielenkiintoiset tapahtumat eivät loppuneet tähän. Käytyäni lähikaupassa tapasin nuoren tytön, joka bussin lisäksi odotti rahaa. Hänen piti mennä kotiin, mutta rahaa ei ollut.

Kävelimme yhtä matkaa, minä kotiani kohden ja hän pyskille. Hieman haastattelin tyttöä, ja selvitin hänen työpaikkansa ja ammatillisen osaamisen tason. Lopulta annoin hänelle paperilapun, jossa oli sähköpostiosoite.

Osoite ei ollut omani, vaan työnantajani. Pyysin tyttöä lähettämään työhakemuksen sähköpostitse! Puhelinnumeroa en valitettavasti huomannut pyytää. Toivottavasti edes työnantajani saa tämän tytön. Rakkaat lukijat, tämä tarina on tosi! Tämä taisikin olla jo kaikille selvää, joten mennään asiaan.

Kaupungit eivät aina ole yhtä hienoja eivät edes käytökseltään. Tämä käy selväksi kun muistelee olympiavoittaja Rautavaaran kuolemaa. Oulunkyläläinen Rautavaarahan oli lähtenyt Vantaalle uidakseen Tikkurilan uimahallissa.

Uimahallissa Rautavaara liukastui ja löi päänsä. Terveyskeskuksessa päähän laitettiin tikit ja laastari ja käskettiin mies kotio. Kotona Rautavaara kuoli jo seuraavana yönä. Uimahallit ovat vaarallisia paikkoja. Olin viime viikolla Helsingin kaupungin omistamassa uimahallissa. Ollessani jo lähdössä tuli yksi mies näyttämään varvastaan uimahallin henkilökunnalle. Mies oli liukastunut ovimattoon. Varvas oli tullut punaiseksi, mutta mies ei ilman silmälaseja nähnyt, tuliko varpaasta verta.

Onneksi verta ei tullut. Uimahallin henkilökunta ei lämmennyt miehen ehdotukselle parantaa turvallisuutta. Ovimattoa ei voinut vaihtaa kuivaan. Ja ovimaton kastuminen oli uimahallivirkailijan mukaan syy liukkauteen.

Mies joutui lähtemään pois saamatta parannusta turvallisuuteen. Tämän jälkeen virkailija totesi: Ei päivää ilman valittajaa. Yksi paikallaollut silminnäkijä totesikin, että kun juo enemmän kaljaa, ei tapahdu onnettomuuksia eikä liukastumisia. Pahat juorut kertovat, että Rautavaarakin olisi ollut peräti 4,2 promillen humalassa kaatuessaan Tikkurilan uimahallissa. Silminnäkijähavainnot eivät tätä tue. Ja saako uimahallissa olla humalassa tai juoda kaljaa? Eiköhän sieltä vahtimestari taluta humalaiset ulko-ovelle.

Suosittelen kaikille varovaisuutta uimahalleissa ja muissa märkätiloissa liikuttaessa! Lisäksi suosittelen suunnittelijoita miettimään turvallisuutta. Lattiaan saa asentaa myös sellaisia laattoja, jotka eivät ole liukkaita. Toisin kuin miehet, me emme haise pahalta, örvellä humalassa tahi tarinoi rasvaisia satuja sille työpaikan onnettomalle naisihmiselle, jolla sattuu olemaan poolopaidankin alta havaittavat rintakumpareet.

Meidän kotimme ovat siistejä, puhtaita ja tuoksuvia. Keittiön nurkassa ei ole vuoden pitsalaatikkokokoelmaa eikä tiskialtaassa kuukauden vanhoja tiskejä. Nyt paljastan kuitenkin salaisuuden: Eikä tämä pääty tähän. Tänään saatte tietää, mitä kaikkea iljettävää me naiset vessojemme ja makuuhuoneidemme sopukoissa puuhastelemme. Niitä voi myös olla mitä jännittävimmissä paikoissa, korvissa, reisissä, nenän sisäpinnalla.

Mitä suurempi, sen suurempi tyydytys onnistuneen puristuksen myötä, totta kai, kun valkoinen mätä oikein pruiskahtaa ulos. Mutta ei siitä sen enempää. No, sen tietävät kaikki. Mutta naiset päästelvät oikeita hajupommeja. Sellaisia, joiden kehittämisestä natsitkin vain haaveilivat.

Ja naiset mielellään myös haistelevat pieruja. Mitä hirvittävämpi löyhkä, sen groteskimpi mielihyvä. Mutta tämä koskee vain omia pieruja eli turha lehytellä niitä tuhnuja tyttöystävää kohden, vastineeksi saa vain inhoirvistelyä ja nenän pitelyä.

Eivätkä vain sormien kynsiä vaan jotkut myös varpaiden kynsiä. Se vaatii jo tietysti jonkinlaista akrobatiaa, mutta naisethan tunnetusti ovat melko taipuisia ja notkeita. Kuten tiedetään, naiset tykkäävät kaivella menneitä, mutta miksi rajoittua vain siihen. Naiset kaivelevat mielellään myös nenäänsä ja korviaan. Sekä vanupuikoilla että sormilla. Plussaa on, jos kolosta tulee jotain uloskin. Eikä minkä tahansa karvojen vaan tissikarvojen.

Silloin tällöin joillekin naisille kasvaa tisseihin pitkiä, mustia, yksittäisiä karvoja. Tai jonnekin muualle, kuten nenään. Samaan kategoriaan kuuluu myös ihon alle jumiutuneiden karvojen kaivelu. Kuten mainitsin aiemmassa ajelu-kirjoituksessa, etenkin epilaattorin käyttö aiheuttaa sitä, että karvat toisinaan lähtevät kasvamaan ihon myötäisesti aivan ulomman ihokerroksen alla. Jotkut naiset saavat suurta tyydytystä kaivellessaan nuppineulalla näitä karvoja ihon alta esiin.

Pimppi on kaikenlaisen ällöttävän toiminnan mekka. Ensinnäkin sitä voi kaivella aivan, kuten miehet kaivelevat muniaan. Ero vain on siinä, että pimppi tuottaa nesteitä ja on toisinaan aivan märkä, jolloin myös sormet ovat märkiä. Et voi koskaan olla varma, onko juuri kättelemäsi nainen vastikään kaivellut pimperoaan ja nyt kädessäsi on hänen iloliemiään. Lisäksi naiset pitävät näiden tuotteiden haistelusta. Tällä tosin on käytännöllinenkin tarkoitus, sillä paha haju kertoo terveysongelmista ja täytyyhän se selvittää toistuvasti, onko kaikki kunnossa.

Tämä koskee myöskin pillua, mutta täytyy mainita oikein erikseen, sillä tähän miehet eivät pysty. Naiset harjoittavat nimittäin toimintaa, jota voidaan kutsua pillupieruksi.

Kyllä, se on pieru, joka tulee Tätä tapahtuu, noloa kyllä, erityisesti seksin seurauksena. Aktin aikana näet penis työntää pilluun ilmaa, joka saattaa aktin päätyttyä purkautua ulos varsin pärisevällä tavalla onhan käytävät voideltu nestemäisellä liukuaineella nimeltä sperma. En tietenkään aio paljastaa, mitä näistä ällöttävistä tavoista mahdollisesti harjoitan itse vai harjoitanko mitään. Siinäpä teille mietittävää iltojen puhteeksi!

Kyseisen tytön lempinimi tosiaan oli bakteeripesä, joka näin jälkikäteen ajateltuna on melko julma nimitys. En tosin itse nimeä keksinyt tai tunnusta myöskään käyttäneeni. Tämän itse asiaan liittymättömän johdannon jälkeen voimme puhua sitä itseään, eli asiaa. Suomessa yleisimpiä sukupuolitauteja ovat kondylooma, klamydia ja sukuelinherpes lähde. Uskon, että uutisoinnista huolimatta sukupuolitaudit kuuluvat niihin aisoihin, joiden ajatellaan koskettavan lähinnä omaa lintukotoamme vähemmän kehittyneitä tai muuten epäilyttäviä ulkomaita.

Tai huumeidenkäyttäjiä ja seksityöläisiä. Tai sitten testeihin ei vain hakeuduta nolostelun, epämiellyttävyyden, laiskuuden tai jonkin muun syyn takia. Allekirjoittanut on kuitenkin vastuullisena herrasmiehenä ottanut tavaksi käydä testeissä osapuilleen kerran vuodessa ja levittää tietoisuutta massoille! Vaikka asian pitäisi olla kaikille ilmiselvä, alleviivaan vielä ettei tartunta välttämättä näy päälle päin ja kantajana saattaa olla se söpö naapurintyttö tai -poika yhtä lailla kuin puliukkokin.

Testeissä voi käydä terveyskeskuksessa, mutta kokemukseni mukaan näissä ollaan hieman haluttomia testaamaan muita kuin aivan yleisimpiä tartuntoja. Sen sijaan suosittelen pääkaupunkiseudulla Meilahdessa sijaitsevaa Sukupuolitautien poliklinikkaa. Mikäli aikataulu on tiukka, aika kannattaa varata etukäteen tai ainakin ilmestyä paikalle aikaisin aamulla. Viimeisimmällä käynnilläni saavuin paikalle noin kello kymmenen aamulla ja odotusaikaa kertyi arviolta puolisentoista tuntia. Itse prosessi on varsin suoraviivainen: Lopulta henkilökunta kutsuu varsinaiselle tapahtumapaikalle ja kysyy muutaman tarkentavan kysymyksen.

Itse hieman liioittelin tässä kohtaa tartuntariskiä varmistaakseni mahdollisimman kattavat testit. Omalla kohdallani kävi tuuri ja sain erinomaista palvelua. Lääkäri ja hoitaja olivat molemmat keski-ikäisiä naisia, jotka saivat koko tilanteen tuntumaan varsin luontevalta. Lisäksi testauksen epämiellyttäväkin osuus pumpulipuikon tökkääminen virtsaputkeen hoitui olosuhteisiin nähden helpon tuntuisesti.

Miellyttävä tuntemushan ei ole, mutta ei kannata turhaan pelätä. Kivuliaasta toimenpiteestä ei ole kyse. Lopuksi mukaan otetaan perinteinen purkki virtsanäytettä varten. Hyvän tavan mukaista on olla valuttamatta koko rakkonsa sisältöä purkkiin, vähempikin riittää. Purkki jätetään wc-tiloissa sijaitsevan luukun kautta laboratorioon ja tässä vaiheessa voi ja on suotavaa poistua paikalta.

Itse testitulosten ilmoittaminen on tehty erittäin järkevästi ja yksinkertaisesti: Mikäli olet puhdas, yhteydenottoa ei tule. Nyt kun olen selittänyt tapahtumien kulun, ei lukijoillakaan taida olla yhtään hyvää syytä olla testauttamatta itseään silloin tällöin. Vaiva on kuitenkin pieni ja monet taudit voivat olla jopa täysin oireettomia! Jos ette usko minua, uskokaa Wikipediaa en, fi. Puhelimia ei ollut joka talossa ja taskussa ei lainkaan.

Ei ollut automarketteja, vaan suuria kauppoja kutsuttiin halleiksi. Suurella osalla suomalaisia ei ollut autoa, jolla kauppaan olisi päässyt.

Ostokset tehtiin lähikaupassa naapureiden nähden. Tuona aikana Suomessa miestenlehdet olivat historiansa huipulla. Lehtiä oli useita, ja monien levikki oli kymmeniä tuhansia. Harvat tilasivat pornolehtiä, niitä käytiin vaivihkaa ostamassa kioskilta keskiviikkoisin, kun oli Loton jättöpäivä vasta luvulla Loton saattoi jättää lauantaina. Monet peräkamarinpojat jättivät lehtensä ostamatta, eiväthän he uskaltaneet sitä ostaa naapureiden nähden!

Olisivat vielä saattaneet kertoa äidille. Ei eletty enää puutteen ja kurjuuden aikaa, mutta tavaraa oli silti vähän. Ei uskoisi, sillä koko luvun ajan Suomen viiden suurimman yrityksen joukossa oli kaupan keskusliikettä.

Keskusliikkeet elivät vielä puutteen aikaa ja uskoivat, että kaikki oli tehtävä itse. Tämän vuoksi keskusliikkeet omistivat paljon teollisuutta. Yksi nuori mies uskoi, että kauppa muuttuisi. Hän oli opiskellut Yhdysvalloissa, ja sieltä toi tullessaan uusia innovaatioita Suomeen. Hänen suurin menestyksensä oli postimyynti. Mies oli nimeltään Kalle Anttila.

Varhaisessa lapsuudessani erittäin tunnettuja olivat Anttilan hinnat. Kun automarketteja ei ollut, autoja oli vähän ja ihmiset asuivat maaseudulla, oli postimyynti suosiossa. Tärkeintä postimyynnissä eivät olleet halvat vaatteet vaan itse luettelo. Anttilan postimyyntiluettelo oli monelle mammanpojalle ainoa media, josta näki tissejä rintaliiveillä verhoiltuna. Myös tumma karvoitus saattoi näkyä pikkuhousun pitsien alta.

Ja kello tuli molemmilta kanavilta sama uutislähetys. Nyt ovat ajat muuttuneet. Jorma Ollila on lunastanut lupauksensa ja tuonut Internetin jokaiseen taskuun. Edes ulkona ei välty tisseiltä, sillä monessa kadunkulmassa on rintaliivimainoksia. Anttilan katalogi on jäänyt tarpeettomaksi.

Postimyyntikin on siirtynyt verkkokauppaan. Oikeastaan koko Anttilaa ei enää ole, sillä Kalle joutui myymään firmansa Tukolle saadakseen rahat veroihin. Tuko taas joutui Keskon kitaan. Nyt Anttila tuntuu vain olevan toisin nimetty Citymarket. Katalogit eivät ole kuitenkaan unohtuneet. Anttila painaa omaa lituskaansa, jonka tarkoitus on lähinnä mainostaa verkkokauppaa. Onneksi myös rintaliivikaupat jakavat kuvastojaan. Kävin hakemassa monesta Helsingin liivikaupasta luettelon.

Funky Ladyn katalogissa on lähinnä vain kuvia. Changen luettelossa sentään on suppeat ohjeet oikean liivin valintaan. Vielä ei ole painettu media kokonaan unohtunut! Idean tähän sain Anjan kioskista. Ehkä saat leipäsi helpomminkin. Kirjoitus tulee ennen rantakauden alkamista! Viinaa ei myydä humalaisille. Monet vanhat, luvun höyrynsulkumuovit ovat hapertuneet rikki. Onneksi seinän sisäpuolella oleva lastulevy vastustaa höyrynkulkua. Ja vääränlaiset muovit vasta paskoja ovatkin. Suosittelen käyttämään sellaista eristettä, ettei höyrynsulkumuovia tarvita.

Alakerrassa on kaksi sähkökiuasta: Tämän rinnakkaiskokoja ovat 80F ja 75G. Suosittelen kuitenkin mittauttamaan oikean koon hyvässä alusvaateliikkeessä. Vai meinaatko että ranskalaisilla on viiva väärinpäin? Kuvittele nyt naispoliisia seisomassa rautatieaseman edessä hame korvissa. Tähän blogiin on muiden hakusanojen ohella eksytty käyttäen sanayhdistelmää miten pimpin karvat leikataan.

Koska tämä selvästi on kysymys, joka vaivaa yleisöä ja koska minulla on pimpin ylpeänä omistajana runsaasti kokemusta aiheesta ja koska olen ystävällinen, avulias sielu, tahdon nyt auttaa asian kanssa painiskelevia.

MITEN ne pimpin karvat siis oikein leikataan? En aio ottaa kysymystä aivan kirjaimellisesti, sillä oletan, että olennaista on päästä karvakerroksesta eroon eikä se, että karvoitus nimenomaan leikataan pois.

Pimpin karvojen ajelu voidaan näet jakaa karkeasti kahteen kategoriaan: Leikkaaminen Pimpin karvojen leikkaaminen on vähän kuin partaa ajelisi, joskin se tapahtuu ala-, ei yläpäässä. Vaihtoehdot ovat siis samat: Molempia on eri mallisia ja varustettuna erilaisin teräkombinaatioin. Kannattaa kuitenkin kaupassa muistaa, että toisin kuin parranajokone, joka osuvasti ja ytimekkäästi kuvaa käyttötarkoitustaan, naisten käyttämällä koneella on häveliäämpi nimi lady shave. Sikäli nimi tietysti on perusteltu, että naiset tapaavat käyttää sitä muuhunkin kuin pimppiinsä, eritoten kainaloihin ja sääriin eikä se itse asiassa liene kovin suosittukaan pimpin ajelussa.

Jokainen partakonetta käyttävä mies tietänee sen epämieluisan tunteen tai mieluisan, onhan sänki sexy, ainakin, jos sattuu olemaan cowboy , kun leukaa peittää kutiseva, kaikkeeaan takertuva ja karhea sänki.

No, sama ilmiö koskee naisiakin eikä pimppisängellä ole sitäkään pientä etua, että se olisi lännenelokuvissa kuvattu seksikkäänä ja himoittavana. Pimppisängestä ei pidä kukaan eikä kone siksi ehkä ole paras tapa ajella karvat pimpistä. Ajeluvälineistä höylä onkin huomattavasti suositumpi kuin lady shave. Toki sänki siitäkin jää, mutta se ajelee hieman siistimmin ja lähempää ihoa kuin parhainkaan kone kaikkien pimpin poimujen ja kaarteiden keskellä. Toisille riittää pelkkä suihkusaippua, mutta kaupoissa myydään myös erilaisia vaahtoja, jotka pehmentävät karvoitusta.

Tämä on tärkeää siksi, että jos ihoa raapii terällä liikaa, se ärtyy ja sitten pimppi näyttää siltä, kuin sillä olisi akne. Kirjaimellisesti, sillä huokoset ärtyvät, tukkeentuvat ja täyttyvät talista. Siitä seuraa finninen pimppi! Ja uskokaa pois, se ei ole esteettinen näky, joskin naista itseään saattaa esteettistä puolta enemmän haitata se, että punoittava, ärtynyt pimppi-iho kutisee valtaisasti ja on kipeä liikkuessa. Siten saatte pehmoisen, sileän pimpin. Voiteen idea on se, että se pehmentää karvat niin pehmoisiksi, ettei tarvita höylää niitä katkomaan vaan lasta Tämä oli aikoinaan suosittukin tapa käsitellä sääriä, mutta siitä en tiedä, kuinka usein tätä käytetään pimppikarvojen kanssa.

Metodi ei siis ehkä parhaiten sovellu pimpin siloitteluun. Karvojen poistaminen Kuvittele käteesi pinsetit. Nyt, kuvittele tarttuvasi pinseteillä tukevaasti karvaan hyyyvä ja nyt, nyt kiskaise! Ei se muuten lähde. Niin, ystävät hyvät, tästä me naiset kärsimme.

Aivan vapaaehtoisesti me naiset otamme ja nypimme pimpeistämme karvat kiivaan kiljunnan säestyksellä. Meidän ei tosin tarvitse turvautua pinsetteihin vaan tätä kidustusta varten on kehitytetty arsenaali välineitä, joille saamme kyynelten ja parkaisujen myötä pimpeistämme vauvanpyllyn sileitä. Se on kone, kuten lady shavekin on, mutta sisarestaan eroten se ei katko karvoja vaan tarttuu niihin rohkeasti kiinni ja kiskaisee ne häntineen päivineen syvältä ihon sisältä.

Ja kyllä, se sattuu, se sattuu niin maan perkeleesti. Säärten epilointi ei ole mitään siihen verrattuna, että käyttelee konetta lämpimästi hellimäänsä jalkoväliin. Se kyllä toimii mainiosti ja sen jäljiltä pimppi on ihastuttavan siloinen, mutta vasta toivuttuaan kivusta ja särystä. Operaatio myös kestää varsin kauan, koska ainoastaan tuntoaistinsa menettäneet kykenevät epiloimaan kerralla enemmän kuin pikkuisen alueen pimppiä. Kovettuva aine takertuu karvoihin ja kun se repäistään irti, se vie karvat mukanaan lähestulkoon juuria myöten.

Ja, kuten epilointikin, myös se sattuu. Kiljunta, jota kuulette naisten kauneussalonkin liepeillä, johtuu siitä, että siellä ollaan paraikaa kiskomassa liuskoja jonkun poloisen sääristä tai sisäreisistä kutsutaan bikinialueen ajeluksi. Aikaisemmin käytettiin yleisesti kuumavahausta, mutta se on kotona tehtynä suhteellisen työläs ja sottainenkin toimi, sillä vaha täytyy ensin lämmittää ja sitten sivellä ihoon.

Joskus vaha lämpenee liian kuumaksi ja siinähän sitten kiljutaan jo ennen varsinaista karvojen poistoa. Myöhemmin markkinoille tuli kylmävaha, jota ei tarvitse lämmittää ja vielä myöhemmin sokerointi. Kuten nimikin kertoo, sokeroinnissa käytetään kovettimena sokerimassaa.

Eroa vahaukseen on myös siinä, että sokeroinnissa kiskominen tapahtuu myötäkarvaan, kun taas varaliuskat tulee kiskoa irti vastakarvaan. Miksi naiset sitten ovat valmiita kärsimään kipua ja tuskaa? Miksei vain höyläily tai ajelu riitä? No, vaikka vahaus, sokerointi ja epilointi eittämättä aiheuttavatkin melkoisen kipushokin, se on etenkin kahden ensimmäisen kohdalla varsin nopeasti ohi ja tulos onkin sitten omaa luokkaansa. Höylällä saa pimperon siloiseksi, mutta se lysti kestää vain päivän tai pari ennen kuin sänki pilaa riemun.

Karvanpoistotekniikat taas pitävät pimpin sileänä parhaimmillaan viikkoa ja sittenkin, kun karvat alkavat kasvaa, ne kasvavat epäsäännöllisesti eivätkä tuota sellaista pistelevää, laajaa sänkeä, mikä on tulos höylän käytöstä. Jos haluaa säilyttää pimppinsä siloisena, on höylän ystävän käyteltävä välinettään päivän välein, kun taas vahaa tai epilaattoria käyttävälle riittää operaatio suunnilleen kerran kuussa.

Kivun lisäksi on kyllä yksi juttu, mikä saattaa mietityttää tulevaa pimppikarvojen nyplääjää. Pahimmillaan varoitellaan tulehduksista, mutta se on sentään aika harvinaista. Lähinnä kyseessä on esteettinen haitta, sillä ihon sisällä kasvava karva ei tietenkään lähde seuraavassa poisto-operaatiossa muiden mukana vaan jää sinne pimperoon vilkkumaan tummana viiruna tai pisteenä.

Niin, se ei siis kasva sisäänpäin vaan ihon myötäisesti uloimman ihokerroksen sisällä. Onneksi kuitenkin pimpin kohdalla tätä tapahtuu huomattavasti harvemmin kuin esimerkiksi säärten, joten kyse on enemmänkin yksittäistapauksista.

Teitä on kuitenkin varoitettu. No niin, tässä se oli, ystävät hyvät. Toivottavasti tämä oli avuksi ja nyt pääsettekin itse asiaan eli siloittelemaan pimpeistänne vauvanpepun pehmeitä ja karvattomia! Tai puolisoidenne alapäistä, mistä minä tiedän. Wilhelmuksen lehdille tyypillistä oli, että naispuoliset mallit olivat aina alle vuotiaita. Tosin tuohon aikaan Alankomaissa aikuspornoksi laskettiin sellaisetkin lehdet, joissa tytöt olivat jo 16 vuotta täyttäneitä.

Wilhelmuksen lehdissä mallit olivat jopa alle kymmenenvuotiaita, joten ihan varmasti oli kyse lapsipornosta. Hänen lehtensä olivat ensimmäisiä Alankomaissa julkaistuja pornolehtiä. Maailmallakaan ei tuohon aikaan kovasti pornolehtiä julkaistu. Samaan aikaan kun Alankomaissa lapsiporno oli sallittua, ei homokuvia saanut lehdissä esittää. Lapsiporno oli niin uusi ilmiö, ettei sitä tajuttu omana aikanaan vastustaa juuri lainkaan.

Wilhelmuksen lehdissä sisältö oli kohdallaan: Lehtien valmistaminen ei tullut kalliiksi, sillä tyttökuvia vaihdettiin lehden tuleviin numeroihin. Välillä Wilhelmus tarjoutui maksamaan tytön isälle päästäkseen itse kuvaamaan.

Wilhelmuksen julkaisemista lehdistä tunnetuin oli nimeltään Lolita. Lehti oli nimetty Vladimir Nabokovin romaanin mukaan. Lehti kuitenkin itsessään antoi nimen lapsipornolle. Wilhelmus tuli tunnetuksi lapsipornon isänä vaikka suurin tuottaja olikin tanskalainen Color Climax Corporation. Lolita lopetettiin vasta vuonna Maailman Poliisin, Yhdysvaltain vaatimuksesta. Lapsipornon levittäminen oli kielletty Alankomaissa jo vuonna Wilhelmus ehti lyhyen, vuotisen elämänsä aikana tehdä paljon muutakin pahaa kuin julkaista viattomien neitsyiden raiskauskuvia.

Esimerkiksi hän julkisti monien naisten turvakotien osoitteet. Selvää on, etteivät turvakodit enää olleet turvallisia tämän jälkeen. Touhuillaan hän sai osan hollannin kansasta feministien puolelle lapsipornoa vastaan. Joop Wilhelmus oli urastaan huolimatta päässyt naimisiin. Hän oli saanut huiputettua jonkun onnettoman tytön vaimokseen.

Avioparilla oli kaksi lasta, molemmat tyttöjä. Wilhelmus raiskasi omat tyttärensä heidän ollessaan noin kymmenenvuotiaita.

Näissä tarinoissa paha saa aina palkkansa. Wilhelmus joutui lopultakin vankilaan. Ei tietenkään lapsipornon julkaisemisen vuoksi sehän oli laillista vaan omien tytärtensä raiskausten vuoksi. Meidän kaikkien ihmisten kauhuksi Wilhelmus kuitenkin vapautettiin hyvän käytöksen vuoksi vuonna kärsittyään kaksi vuotta neljän vuoden tuomiostaan.

Mitä luulette, mihin hollantilaiset menevät vankilasta kulkematta lähtöruudun kautta? Tarina kertoo, että muutama tunti vapautumisensa jälkeen Wilhelmus oli hyvässä nousuhumalassa kusemassa laiturilta mereen Dordrechtin satamassa. Kuseminen keskeytyi äkisti Wilhelmuksen päähän tulleeseen reikään. Trouw-lehti kertoo saman tapahtuman paljon koruttomammin.

Lehden mukaan Wilhelmus olisi ollut vapaana peräti 12 tuntia ennen kuolemaansa eikä kuolinsyy olisikaan ollut päähän tullut reikä vaan hukkuminen. Mahdollista ampujaa ei ikinä vangittu eikä kai etsittykään. Poliisin mukaan kyse ei ollut itsemurhasta. Helsingin Sanomat kertoo kuullensa, että kuvat olisi tehty Marilynin tyyliin. Eikö Helsingin Sanomat ole lukenut tuota Playboyn numeroa, kun eivät ole varmoja? Sain käsiini tuon lehden jo lauantaina.

Voin vahvistaa, että kuvat ovat kuin kopioita Marilynin tissikuvista. Marilyn Monroehan oli aikanaan ensimmäinen Playboyn alastonmalli. Lindsayn kuvia on käsitelty tietokoneella näyttämään vanhoilta luvun Marilyn-kuvilta repaleisesta lehdestä luettuna. Kuvat eivät ole sellaisia tarkkoja ja värikylläisiä kuvia, joihin olemme saaneet tottua tietokoneiden ruuduilla. Marilynilla ja Lindsaylla on kuvien lisäksi muutakin yhteistä.

Kumpikaan ei ole Playmate of the Month. Marilyn oli keskiaukeamatyttönä kaikkien aikojen ensimmäisessä Playboy-lehdessä, mutta silloin ei vielä käytetty Playmaten titteliä.

Marilyn oli Sweetheart of the Month. Lindsay ei ole keskiaukeamalla eikä ansaitse Playmaten titteliä. Tammi-helmikuun kaksoisnumerossa keskiaukeamatyttöjä on kaksi: Tytöt eivät esiinny yhdessä, vaan kumpikin on omalla keskiaukeamallaan. Mikä saa julkkikset esiintymään alasti lehdessä? Playboy ylpeilee maksaneensa Lindsaylle miljoona dollaria.

Ehkä konkurssikypsä lehti kokee sijoituksen tärkeäksi ja uskoo saavansa ainakin irtonumeron ostajia jos ei tilaajia. Playboyn tilaushintahan Yhdysvalloissa on ollut jo jonkin aikaa 16 dollaria vuodelta 11 numeroa, joista yksi kaksoisnumero.

Hinta on alhainen uusille tilaajille, koska pitääkseen lupauksensa mainostajille on Playboyn pakko saada tilaajia. Suomeen tilattuna lehti maksaa 45 dollaria.

3 thoughts on “Maaseudun tulevaisuus ystävää etsimässä liukas pimppi

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *